Kipposia,kupposia

Pitkän aikaa on jo tehnyt mieli ostaa Essille uudet kipot. Entisessä ei mitään vikaa ole paisi väri. Se on sininen.....siis pojan kuppi. Nyt oli saatava jotain tyttömäisempää, teemallisempaa ja samalla hauskaa. Sitten bongasin nämä.

Nämä ovat kylläkin ihan "ihmisten" kippoja. Sarjassa on myös hauskoja purkkeja, joiden kyljessä lukee mm. "suklaan himo", "meni pipariksi" jne.
Löytyy sarjasta myös ne vakio tekstit , kuten  kahvia esimerkiksi. Essin kokoiselle koiralle ihan sopivan kokoiset.
Näistä kun on vedetty sapuskaa ja tilkkanen vettä onkin sitten jo nokosten aika.

Tämmöistä tällä kertaa. Hölkkä on hetkittäistä herkkua. Pakkaset ovat tehneet mahdottomaksi kipittelyn, kun naama on jäätynyt jo viiden minuutin ulkonaolon jälkeen. Nyt se on lauhtunut joten täytyy makustella taas, että sujuuko se. Tässä pakollisessa tauossa on kyllä järjenlähtö ollut lähellä jo monta kertaa. Ja kohta on edessä taas kuukauden kielto juosta, kun toinenkin silmä operoidaan.

Mutta sitten ei minua kyllä pidättele mikään enää. Että jos maa tärisee, niin ei ole maanjäristys. Minä olen palannut lenkkipolulle hölkälle !!

Palaillaan ja isot halit rekuille ja muillekin kanssamatkustajille täällä linnunradan valtatiellä. Kevät tulee <3.

Pieni välisoitto !!

Elikkäs välipostaus tässä kaiken muun keskellä.
Silmäleikkuu on toisen silmän kohdalla tehty ja hyvin meni. Turhaan stressasin ja pelkäsin. Puolustukseksi voi vain sanoa, että silmän tökkiminen ei ihan tunnu herkkuhommalta ja mitä muuta tökkimistä kestäisin helpommin, varsinkin kun toimenpiteen aikana ollaakin hereillä. Nyt on sitten kohtapuoliin edessä toinen leikkuu, silmiä kun on kaksi . ihmeellistä eikö totta.

Uuusi vuosi tuli ja meni, paukkeella. Vaikka omat koiruudet ei ole paukkuarkoja ensinkään, kannatan silti lämpimästi paukuttelun kieltämistä yksityisiltä. Pois vaan myyntitiskeiltä mokomat murheiden aiheuttajat ja sillä selvä. Ei siittä paukkeesta kaikki pikkuisetkaan tykkää.

Uusi vuosi toi mukanaan myös huolestuttavan tiedon uudesta eläinsuojelulaki muutoksesta. Miten tämä muutos ikinä voidaan kirjata eläimiä suojelevaan lakiin, sitä en ymmärrä, koska sillä ei suojelun  kanssa ole mitään tekemistä. Muutos lakiin sallisi hakea eläinsuojista ne eläimet,jotka eivät omistajilleen ole syystä tai toisesta palautuneet koe-eläimiksi. Ajatelkaas tätä hetki. Kyllä minulla ainakin keitti yli noin sekunnin murto-osassa. Todella raakamaista , ajattelematonta ja suojelun vastaista ja ennenkaikkea hiljaisuudessa valmisteltua törkeyttä. Kuinka kehtaavat itseään peilistä katsoa. Seuraavaksi pitääkin selvittää, että mikä ja mitkä puolueet ovat moista esitttäneet, kuka on se edustaja , joka tuon on alulle laittanut. Hänelle sanoisin  , You got mail !! Ja tulikivenkatkuista sellaista. Nyt pitää kaikkien eläinsuojelujärjestöjen herätä tätä vastustamaan. On sillä tavoin saatu jo kerran ennenkin kaatumaan.  Muurgghhh !!!

Valokuvaamiseen tutustutaan. Siitähän on jo pitempi aika , kun innoissani ostin Nikonin järkkärin . Totesin saaneeni lentosimulaattorin ja jäi sitten parempi tutustuminen. No nyt olen saanut asian syrjästä kiinni. Tytär on opastanut alkuun ja Scott Kelby jatkaa. Ostin nimittäin tämän suositellun kirjan ja helppolukuiselta tuntuu. Latasin koneelleni myös Picasan kuvankäsittely-ohjelman. Että josko tästä pääsisi alkuun kunnolla. Harmi kun tuo työpäivä aina häiritsee näitä monia projektejani. Ei tahdo aikaa riittää kaikkeen. Ja hermoillekäypää, kun joutuu kiiruhtamaan hitaasti. Mutta eiköhän se tästä taas.

                    Lue vaa kirjaas nii, ei pal kiinnosta tommoset kelpyt !!



Palaillaan. Ja sillä välin rakastakaa rekkujanne ja halirapsutukset kaikille lemmikeille.
Puss och kram !!

HYVÄÄ JOULUA

Tämä vuosi on ollut ihmeellinen kaikkinensa. On ollut sairautta, joista ollaan selvitty . On muutoksia elämässä, sellaisiakin joista olisin sanonut aiemmin höpö höpö. Vaan yhtä kaikki, tässä ollaan ja vuosi on kohta loppumassa.

Kesä oli aika raskas miehen sairastaessa, kun koko taloudenpito oli minun harteillani. Reisiluun murtuma ei ole pikku juttu. Kolmen koiran hoitaminen huushollin lisäksi oli aika haasteellista, mutta siitäkin selvittiin. 
syyskuu toi mukanaan herätyksen tähän liikuntaan ja se on eittämättä ollut vuoden positiivisin asia. Ja ikäänkuin lopuksi tuli nyt tämä silmäleikkaus. ja nyt sitten ollaan parin viikon pakollisella tauolla kuntoilusta, vaikka kelit olisivat nyt mitä parhaimmat siihen.

 Juu näyttäis olevan ihan lumetonta ja jäätöntä, On se kumma kun et sää juakse.


Kolmikko oli tänä vuonna yhdessä pitempään kuin koskaan. ja nyt jouluksi saamme heidät emäntänsä kanssa tänne pariksi viikoksi. Ja ensi vuodeksikin on mummila buukattu useammaksi viikoksi. Mummi kyllä ottaa mieluusti nämä omat mussukkansa tänne.kolmikon kanssa on juostu ennenkin, kyllä se sujuu vastakin.

Joulu täällä on tämän näköinen.

lumi tuli ja meni. Polut ovat tosi hyvässä ulkoilukunnossa. Teimme Essin kanssa lenkin auringonpaisteessa. niin oisi tehnyt mieli mennä lujempaa, mutta doctors orders, parempi totella.

posti toi tämän ihan lahjan. Zen garden eli Buddha pienen kynttilän vieressä hiekan päällä mietiskellen istuu suolakivilampun vieressä. merville kiitos tästä ihanasta yllätyksestä. se on todella mieluinen ja niin kovin kaunis.nyt minulla alkaakin olla Buddha huoneessa kuin huoneessa.


Oikein hyvää Joulua teille kaikille ja onnellista, mukavan iloista tulevaa vuotta. Rakkautta rekuillenne ja kaikille koirille maailmassa. Ja kaikille eläimille olkoon ensi vuosi parempi kuin kulunut vuosi.

Terveiset Essilästä jouluhalein <3

Kaipausta !!

Kaipaus iskee niin, että meinaa järki lähteä. Kolmikko hajoqaa viikonlopulla. Onni ja Tiuku palaavat pitkältä mummolareissultaan kotiin. Näinhän se tietysti kuuluukin mennä, sillä heitä kaipaava tytär odottelee jo kovasti omiansa kotiin.
Putkiremppa, venynyt sellainen ja suoraan sieltä syvältä kaikkine juttuineen, on nyt ohi ja pieni matka myös. Joten melkein puolen vuoden mittainen olo päättyy meillä.
Kolmikko on todella hyvin hitsautunut yhteen. Se on ollut hyvä ja hieno asia. Uskon, että Tiuku ja Onni ovat myös nauttineet pihasta. Paluu kerrostalon arkeen voi olla hiukan haastavaa. Minä jään kaipaamaan Onnin tassutusta aamuisin perässäni, kun poju on pitänyt minulle seuraa. Istunut sylissäni lukemassa sanomalehteä ja välillä antanut jonkun kommentin. Joko urahtanut puheeseeni jotain, lipaissut poskeani tai suhauttanut pikku ..... no arvaatte minkä. Essihän ei aamuisin piittaa missä äitee on, ellei äitee ole jääkaapilla. Välistä tuntuu ettei Essi juuri muutenkaan piittaa missä äitee on. Essi ei ole juurikaan kyljessä roikkuja, ellei sitten hänen majesteettinsa kaipaa rapsutuksia.

Hölkkääminen on jatkunut ja toivottavasti saa jatkua vielä pitkään. Helpottunee myös, kun vyössä on kiinni vain Essi. Jos neiti diipadaapa jaksaa olla kiinnostunut köpöttämisestä enemmän kuin radalla liikkuvien ihmisten moikkaamisesta. Viime sunnuntaina lenkki pururadalla oli kyllä suoraan helkutista. Rata oli jäinen, joten Essi halusi kotiin koska kiiltävän päällä ei voi kävellä (juoksustahan ei tullut mitään). Tiuku taas veti sinne tänne koska missään ei voinut kävellä, oli märkää. Ja Onni veti sitten ihan omaan suuntaansa, koska jätkä kolusi pientareilta pupunkakkaa. Selkä oli kyllä moisesta repimisestä ihan kipeänä koko illan. Ja minä kuin persuksiin ammuttu karhu, kun tuo fiilis jäi tulematta joka yleensä juoksun jälkeen on. Ensi pyhänä siis jääörkit eli icebugit jalkaan ja menoksi.

Tulossa on 16 päivä lähtien pieni tauko aktiivisemmassa liikunnassa, kun joudun pieneen operaatioon. Ei mitään vakavaa, tän ikäsellä eukolla vaan on kaikenmoista krämppää tai vikaa. Nyt korjataan vika, kun krämpät olenkin jo itse liikunnalla hoitanut.
Yhtään en moisesta tykkää, joten mitä lähemmäs tuo päivä tulee, sen hankalammin puhuteltava taidan olla. Murrrgghhh!!!!

Sellaista täällä. Palaillaan taas jonkun ajan kuluttua. Halit rekuillenne ja pitäkää huolta itsestänne.

Puss och kram

Happy Birthday 7v.

24.11.2006, siitä on kulunut seitsemän vuotta. Ihan uskomatonta !! Pikkuisen on typyjen kasvoissa karva vaalentunut (en sano harmaantunut kun en kehtaa). Muuten likat ovat tosi hyvässä kunnossa. Essi paremmassa varmaan kuin aikoihin.

Essi kotiutui silloin tammikuussa 2007 kotiin meille ja siitä alkoi yhteinen taipaleemme, joka on pitänyt sisällään kaikenlaista. Suurin asioista on kuitenkin rakkaus. Rakastan tuota omaa pörrökaniani ihan pakahduksiin asti. Toki Tiuku ja Onni ovat rakkaita ja tärkeitä minulle, mutta Essi on elämäni suuri koirarakkaus.
Sieluni kumppani, joka pienistä asioista tajuaa millä fiiliksellä mami on just nyt. Essi on niin hoitomyönteinen, että allergioiden kanssa painiessa häntä on ollut helppo ellun luokse viedä ja hoitaa milloin mitäkin vaivaa. Ellun luona Essi on aina saanut rapsutukset ja suukon nenälleen, neiti osaa olla niin hurmaava.

Juoksu on tuonut uutta elämäämme, Essin kunto on noussut ihanasta ja neiti on kiinteytynyt mukavasti. Juokseminen saattaa olla myös helpompaa sitten, kun Onni ja Tiuku pitkän vierailunsa päätteeksi palaavat kotiin ja saamme mennä  kahdestaan. Toivon mukaan ainakin. Ettei neiti sitten aloita sitä huuhailua  kuten ennen. Joka tapauksessa on kivaa, että meillä on E¤ssin kanssa yhteinen harrastus.
Kolme koiraa vyössä kiinni on hölkkää aika haipakalla. Välillä saa toppuutella tosissaan etten ole pöpelikössä.
Mutta aika hyvin kolmikko osaa lukea liikkeitäni.

Toivottavasti saan pitää nämä ihanuudet seuranani kauan ja terveinä. Kaikkeni teen sen eteen, tämä kolmikko on sen arvoinen. Kaikki koirat ovat sen arvoisia. Kaikki koirat ansaitsevat rakkautta, ruokaa ja suojaa. Ja leikkiä sekä mukavia harrastuksia perheensä kanssa. Ennen kaikkea ne ansaitsevat olla täyspainoisesti perheidensä jäseniä.

Palaillaan. Rakkautta ja rapsutuksia rekuillenne.
Puss och kram.

Asenne kohdalleen !!

Phyllis Sue 90v.

Tällä naisella on uskallus ja elämänasenne kohdallaan. Käykääs lukemassa ja kattomassa kuvat. Myönnän , että käypi kateeksi. Mutta tämä on myös oiva rohkaisu, että voi uskaltaa tehdä asioita eikä vain keskittyä rakentamaan rajoja ikä tekosyynä.
Kaikkea haluamaansa voi kokeilla, riittääkö rahkeet. Jos ei riitä, niin mitäs siitä, se on jo paljon se uskallus. Ja vielä enemmän on se, ettei anna iän olla se syy miksi ei jotain voi tehdä.

Tulen ikuisesti olemaan kiitollinen tuolle henkilökohtaiselle koutsilleni alias tyttärelleni siitä, että piiskasi eli kannusti omalla esimerkillään minut liikkeelle. Kyllä sain niellä kaikki sanani ja huomata, että voi ja pystyy kun vain kokeilee ja uskaltaa.

En hypetä tämän enempää tässä, tuon artikkelin teksti puhukoon puolestaan.

Palaillaan. Puss och kram ja rapsutuksia rekuillenne.

Koukussa !

Sitä jää moneen asiaan koukkuun. Tässä postauksessa onkin myös haaste teille muille kertoa, mitkä ovat ne asiat joihin olette jääneet koukkuun.
siispä,

Tämän blogin aloitti ja sai aikaan tuo yksi elämäni suurimmista koirarakkauksista eli Essi.

Tässä hän on aika pienenä siskonsa Tiukun kanssa kopassa, joka on vieläkin käytössä, vaan enää siihen ei oikein kahta koiruutta mahdu. Tiuku on myös varsin koukuttava asia. Meidän perheessämme Tiukun huokailu tunnetaankin tiukuhökinänä, sen verran erikoislaatuista henkäilyä se on.
En osaa kuvitella päivääni ilman Essiä, erossa oleminen on hankalaa. Monesti työpäivän keskellä minut yllättää ihan mieletön ikävä. Mikään ei ole ihanampaa kuin Essin pehmeät suukot ja pää olkapäällä. Joku voisi olla sitä mieltä, että pampuloin hänet piloille. Olkoon vapaasti kateudessaan sitä mieltä jos tahtoo :) . Kyllä Essille kuriakin pidetään ihan hänen oman turvallisuuyensa takiakin. mutta yleensä essi on osoittanut mielenmalttia ja harkitsevuutta asioissa.  Oma muruseni.

Toinen koukuttava asia on ollut liikunnan löytäminen. Jokainen joka minut on tuntenut pitkän aikaa, on pudottanut leukansa polviin, kun olen kertonut omasta hölkkäinnostuksestani. Enkä oikein itsekään tajua miten se pääsi tapahtumaan. Mutta seurauksena siitä on ollut energiaa, jota olenkin kaivannut pitkään. Nyt tiedän millaisesta "pullosta" sitä löytyy. Sen kyljessä lukee "liikunta". Nivelrikko ei oireile niin paljoa kuin ennen ja särkylääkkeitä menee siis tosi vähän entiseen verrattuna. Luulisi , että lenkin jälkeen olisi aika puhki, mutta itse asiassa siitä saa ihan hirveästi energiaa. Essi on hoikistunut ja kiinteytynyt myös. Lenkille lähtee nykyisin onnellinen koiruus , joka tietää jo ne kohdat lenkistä missä yleensä hölkätään. Varsin määrätietoisesti neiti porhaltaa edessäni kiinni juoksuvyössä. Painokin on essiltä pudonnut ja minulta myös. Nyt saldo on -12 kg. On tosi hyvä olo ja hyvä suunta.

Subilla menee sarja "Rillit huurussa" ja siihen olemme jääneet mieheni kanssa kumpikin koukkuun. Arki-illan ilo tuo omalla huumorillaan maustettu sarja on nykyisin. Muista ohjelmista viis, mutta se on pakko nähdä.

Niin ikään koukuttava asia on musiikki. Tyttären myötä olen tutustunut bändiin 30 seconds to Mars. Pakko sanoa, että on kolahtanut. Sain synttärilahjaksi ipodin ja siinä on nyt lenkimusaa kaikenmoista. Mutta olen huomannut, että useimmin siinä soi tämä bändi ja heidän viimeisin leynsä "love,lust,faith and dreams". Toivottavasti meni oikein tuo otsikko etten saa huutia tyttäreltä. Bändin musiikki on minusta nerokasta ja melodialtaan hyvää. Jared Leto osaa käyttää ääntään tulkintoihin ja hänellä myös on sitä. Hänet tunnetaan myös näyttelijänä. Ensi keväänä bändi on tulossa jälleen suomeen. 

Puutarhassa on pimeään aikaan oltava kynttilöitä. Pimeissä illoissa kynttilän valot ovat lohdullisen kauniita. Minun puutarhassani ne ovat viesti myös tuolle puolen rakkailleni. Ne kertovat, että he ovat sydämessäni aina.

Tämä kaveri on myös koukuttanut minut aivan tassunsa ympärille. ihana hurmaava riiviö sulkkis Onni. Läheisyydestä nauttiva ja ruokaa arvostava Onsku on koko perheen sydänkäpy.


Että tämmöisiä koukutuksia täällä. entäs teillä?+ 

Palaillaan taas ja rakkautta rekuillenne.
puss och kram Essilästä.