Juakse mutsi !!!

Essi on ollut huijari !! Jo yli vuoden. Tytär käräytti tämän diipadaapaksi luullun neidin, jonka päässä on lenkillä tuntunut kaikuvan vain Silja Linen tunnari. Ei oole ollut minkään valtakunnan kiire liikuksia.
Vaan HAHAH !! Mukavuudehaluinen ehkä olisi oikeampi sana tai sitten hän on ollut ihan korvakarvojaan myöten kyllästynyt äipän tahtiin.

Viime vuoden syksyllä jo tuli ostettua tämäntapainen juoksuvyö. Silloin ajattelin aloittaa sauvakävelyn Essin kanssa ja tämmöinen tuntui silloin hyvältä systeemiltä. Vaan hyllylle jäi kotona odottamaan aikaa parempaa.
Syyskuussa sitten murtui tyttären ansiosta vastarinta hölkkäämistä kohtaan. Ja ennakkoluulo myös etten kykenisi sitä harrastamaan kaikkien vaivojeni vuoksi.

Tytär vietti vapaataan täällä koirien luona (ovat putkiremppaa paossa) ja pisti vyöhönsä kiinni omat karvanaperot sekä Essin. Likka oli juossut mukana aivan into piukassa, ei puhettakaan perässä hiihdosta. Ja niin sitten oli pakko yrittää itsekin. Essi kiinni vyöhön ja menoksi. Ihme ja kumma, se sujui. Niin sitä sitten alkoi uusi harrastus. Nyt olen hölkännyt noin kolme neljä lenkkiä (siis osan lenkistä, älkääs ny liikoja luulko ) viikossa. Loput lenkaukset ollaan menty sitten reipasta vauhia muuten. Kunto on noussut tosi hyvin ja jaksan hölkätä kerralla jo pitemmän matkan ennenkuin pitää tasata hengitystä.
Paino on pudonnut toukokuusta 11 kiloa ja suunta on alaspäin. Olo tuntuu tosi hyvältä. Systeri ei ollut uskoa korviaan, kun kerroin liikunnasta. Hän on aina ollut kova liikkumaan. Hänellä on todella hyvä motto; Liike on lääke.
Se pitää paikkansa, sillä nivelrikon vuoksi käytetty särkylääkkeiden määrä on vähentynyt huomattavasti. Suosittelen lämpimästi. Mikäs sen parempaa kuin yhteinen harrastus karvanaperon  kanssa, jolla hyvät seuraukset kummallekin.

Mä jaksan leikkii paaaljon paaaljon kauemmin nykyään. Eiku lenkille taas !!


Sitten vielä muisin virkistämiseksi tämä kuva, joka on ja pysyy myös tuossa vieressä sivulla, kunnes asiat Romaniassa ja muuallakin maailmassa muuttuvat. Romanian pääministeri on juuri vierailulla täällä  suomessa Kataisen vieraana. Minun fiilikseni hänestä eivät ole hyvät. Kuinka kehtaa niin viattomalla naamalla selittää asioiden olevan niinkuin pitää ja hyvin romaniassa. Ei syrjitä romaaneja ei, ei tapeta koiria ei. Ihan ollaan puhtoisia. Kyllä tekisi mieli sanoa muutama painava sana hänelle, mutta eihän tuollaiset poliitikot mitään kuuntele eivätkä milläänsäkään ole jos heitä moititaan. Minä heittäisin ulos maasta nootilla, että tuleppa uudestaan kun olet asiat saattanut oikealle tolalle. Sille elämää kunnioittavalle.

Viimeinen rivi on näköjään jäänyt vajaaksi. Siinä lukee siis; The battle has just begun, its not over.


Rakkautta, haleja ja rapsutuksia rakkaille rekuillenne. Niiden myötä menee se rakkaus myös ajatyuksien siivin romaniaan.

Palaillaan. Puss och kram <3