keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Kolmen kopla

Juhannus! Se on taas tässä ihan kohta. Kolmen kopla tuntuu rakastavan tuota pientä pihaa. Vahtipaikalta näkee kauas (ainakin heidän mielestään) vaikkei se ole sen kummempi kuin sohvatuolin selkämys.
Eilen oli ihan terassille asti tullut orava ja Onnilta petti hermo. Tiuku oli hiljaa ja tyytyi vain tärisemään häntä sojottaen, mutta Onnilta pääsi kimakka huuto ja toinenkin. Meinasi myös pudottaa Tiukun, kun niin innoissaan kävi vaatimassa oven edessä; "päästä jumankauta mut ulos ja HETI !!!!" En päästänyt. Liityin hetkessä nuija-mummo kastiin jolla on kuurot korvat eikä näkökään ole paras mahdollinen. Näin ainakin Onnin mielestä.
Essi ei pahemmin innostunut koska Orava oli paennut naapurin pihalle varmaan sillä hetkellä kun Onni vetäisi sen korkean C:n. Ei uskois, uros kun on.


 Pihan kukkapenkistä sai myös lahonnut bambureunus lähteä. Tilalle tuli kivireunus ja kuten huomaatte,apureita hommassa riitti. Eikä nämä apurit pysy nytkään poissa kukkapenkistä. Vähintään kerran päivässä saa komentaa sieltä pois tallomasta ikukkia. Isäntä on vihdoin saanut nurmikkonsa. Voisi sanoa, että vihdoinkin se kasvoi ja ihan hyvältä näyttää. Ensi keväänä se sitten nähdään lumien lähdettyä, että kestääkö tämä lajike talven. Kivetystä eli tuommoista soraa, jota tuossa liuskekivien välissä on , on lisätty muutenkin pihan perälle, jossa on pieni alue samanlaisia liuskekiviä.
Kun loma alkaa, ja tuo kolmen kopla vähenee yhteen, on vuorossa maalausta. Muutama ruskea kaluste vaihtaa värinsä kauniin vihreäksi.

 Siskon antama orvokkiruukku kukkii aivan mielettömästi. Se on minusta niin kaunis tuossa porraspielessä, en ole uskaltanutkaan sitä siirtää kun tuli se siihen laitettua. Ettei vaan nokkaannu ja lopeta kukkimistaan.

Ruokavalio on sopinut Essille tosi hyvin minusta. Eikä se pottujen keittely puolitoista tuntia ole niin rasittavaa hommaa kuin kuvittelin.



  "Mää tykkään myös keitetystä lohesta.Ei oo niin välii vaikka se ois sitä norjaa ....vai mitä se ny on".
Kuvasta saattaa huomata, että Essin silmätkin ovat taas suuret. Allerginen turvotus luomissa on poissa ja typykkä on taas oma viehkeä itsensä. Vaikka ilme tuossa onkin vähän hämillinen ja ujo. Taisi olla Onni taas utelias juuri tuolla hetkellä, että tuoksuuko Essi miltään.
Onni ressu, ei häntä ymmärretä tyttöjen puolelta lainkaan. Jos liian tungettelevaksi tulee, niin kuonoon tulee ja mahtavilla ärjäisyillä. Onnin vaivat loppunevat viikon päästä, kun koko sakki menee hammaskiven putsaukseen. Samalla reissulla Onnille laitetaan kapseli niskaan eli ns. kemiallinen kastraatio Tämä on toinen kerta kun Onnille se laitetaan. Aiemmin sillä haettiin apua muuhun vaivaan, tällä kertaa seurataan josko poju pikkuisen rauhoittuisi. Jos siitä koohotukseen on hyötyä, saqattaa olla sitten jonkun osion lähtö Onnilta. Liiallisilla kierroksilla riehuvat hormoonit eivät ole rasite vaan meille vaan myös Onnille itselleen. Mutta se on sitten ensi kevään asia se operaatio jos tytär siihen päätökseen päätyy. Tämä kapseli tuo sen tarpeellisen mietintätauon ja Onnilla on sen ajan mukavampi olla.

Juhannusta vietetään kotona ihan. Koko kööri on kasassa, sillä myös tytär tulee kotiin sitä viettämään ja samalla saa olla muksujensa, näiden karvaisten, kanssa. Ensi viikon he vielä ovat meillä ja palaavat sitten taas kotiinsa. "Kaupunkiresidenssiinsä", sanoisi Tiuku.

Eipä tässä nyt muuta kuin oikein ihanaa juhannusta klaikille. Karvatassuille ja teille.
Palaillaan.                 

2 kommenttia:

  1. Ihanaa jussia teille kaikille meiltä kaikilta! <3

    VastaaPoista
  2. Eikös olekin mielenkiintoista, kuinka samanrotuiset koirat voivat olla niin erilaisia luonteiltaan ja olemukseltaan? Minusta se on ihanaa, että jokainen koira on yksilö, ihan kuin ihmisetkin. Olen huomannut saman kaikissa muissakin lemmikeissä, joita meillä on ollut, suuria persoonallisuuksia löytyy undulaatista hamsteriin.
    Mikäs niitä pottuja on keitellessä, itsestäänhän ne kiehuvat hellalla eivätkä pala pohjaan, ainakaan helpolla. Ovat halpojakin. Pääasia, että maistuvat ja ovat hyväksi.
    Juuri ilmestyi Kamu-lehti, siinä oli juttua tuosta hormoonikapselista mm. Ei taida uusin numero olla vielä netissä, mutta jos ajelette Vettorin liepeillä sen aukioloaikana siellä Manillan vieressä joen rannalla, niin siellä on lehtiä jaossa.
    Kaunis on tuo puutarhanne, kyllä kelpaa koiruliinien kaivella kukkia ylös, että emännällä riittää tuota hommaa jatkossakin...
    Oikein hyvää Jussia teille koko köörille, nauttikaa yöttömästä yöstä ♥

    VastaaPoista