Eilinen pauke oli taas melkoinen ja olinpa kiitollinen hyvähermoisista koirista perheessä. Haukkukonserttia pitivät välillä, mutta kentällä ollutta isoa ilotulitusta (paikalliset liikkeet ja huoltoyhtiö järjestävät joka uosi) katsoivat melkeinpä hartaina istuen sohvan selkänojalla. Essiä ei niin hirveästi kiinnostanut, hän oli sitä mieltä, että nähty on jo viime vuonna.
Onni toivottaa tässä videossa hyviä jatkoja tälle vuodelle.
Videossa näkyy myös tytöt uusine leuineen. Essi sai Lassi-pässin, Tiuku Taavi-Oskari Murmelin joka ujosti välillä piiloutuu pallon sisään ja Onni sinisen valaan, jolta katosi hetkessä toinen puoli pyrstöstä. Sanomattakin on selvää, että kaikkia leluja on korjattu jo sataan kertaan, sillä mikään, paitsi Ikean lasten lelut, ei näiden jyrsijöiden kyydissä kestä.
Essi ja Lassi-pässi
Taistelua valaasta ja Taavi-Oskari on piilossa pallon sisällä siinä välissä.
Valas palasi isäntänsä luo.
Tämmöistä siis täällä. Tytär huitelee vielä Lontoossa ja palaa keskiviikkoyönä Suomeen. Hänen pitäisi körötellä kentältä loppulomaksi tänne koiruja katsomaan, jotka nyt sitten vielä ovat meillä ainakin viikon loppiaisen jälkeen. Jos tyttären wc-remontti valmistuu sitten siinä ajassa, pääsevät koirut sitten kotiinsa ja elämä palaa normiuomiinsa.
Siihen asti elellään näin ja nukun siis yhä siinä parinkymmenen sentin kaistalla kainalossani tuhiseva Tiuku. Onni sitten tyytyy kylkipaikkaan ja Essi nukkuu omalla petillään ylenkatsoen noita kahta. Ja pitää huolen tietysti siitä, että hänen sänkynsä on hänen käytössään. Ja äippä tietenkin roikuttaa kättään oman rinsessan massua rapsuttaen, yrittää säilyttää tasapainonsa ja jossain mutkassa nukahtaa. Herätäkseen aamulla jokseenkin jäykkänä. Mutta mitä sitä ei näitten karvatassujen eteen tekisi.
Palaillaan. Puss och kram !!
Sopivasti vauhdikasta uutta vuotta!
VastaaPoistaJuu, olet oikeassa, mitäpä me emme olisi valmiita tekemään näiden karvapöksyjen eteen/vuoksi/puolesta. Hih.
Iik, ihanat pehmot kaikilla! Kuvissa näyttää ehjiltä, että hyvin olette paikkailleet ne :) Voin niin kuvitella tuon sinun nukkumisesi <3 Tuttu tunne, vaikka nykyään koirat ovatkin alakerrassa yöt ja ihmiset yläkerrassa.
VastaaPoistakoirat on niin tottuneet siihen että äiree korjaa lelut, tulevat perässä ja odottavat ihan nätisti ja hartaina lelua.
Poistaedesmennyt mäykky koulutti minut nukkumaan samassa asennossa kaistaleella koko yön. Mies ihmetteli joskus, miksi koira siinä viihtyy ja etten potki sitä unissani. No se selvisi hänelle, kun täydessä unessa kääntyessäni nostin koipeni nätisti koiran yli.
Olipa kiva nähdä "eläviä kuvia" noista koiruliineista! Mietin sitä, kuinkahan vaarallista on Essille, sille omalle rinsessalle se, että kurotat kättäsi rapsutukseen siltä kapealta sängynsiivultasi. Ettet vaan putua? Tulee Essistä aika littana...Pitäisiköhän sulla olla turvavyö, jotta pysyt petissä?
VastaaPoistaHihiii...onneksi mulla on jo mäykkyajoilta kokemusta miten nukutaan kaistaleella putoamatta. Juu, Essi ois pannukakku jos tän ryhävalaan niskaansa sais. Onneksi hällä on vielä nopeet refleksit.
PoistaMä rapsutan rinsessan uneen ja sitten nostan käteni taas pois. Olen joskus siirtynyt ihan suosiolla sohvalle, mutta se ei auta tän kolmikon kanssa. Ne tulee perässä.