Mimmone mää sit ole !!

No tämmöne. Anskun blogissa taannoin ollut haaste kuvin kertoa millainen on, onkin ollut todellinen haaste. Kuvien latominen tähän blogiin olikin haastavampaa kuin luulin, joten kertomusta tulee nyt sitten paloissa elikkäs osissa vähän sen fiiliksen mukaan, mitä haluan milloinkin sanoa.

Huomasinkin olevani melkoinen tilkkutäkki eri asioita, eikä kaikista asioista löytynyt linkistä edes kuvaa kertomaan jostain pimeästä sairaasta puolestani, joten on pakko säveltää ja soveltaa.

Ensinnäkin ,en tiedä omistanko tällaista ( Messinen vois olla siitä termistä toista mieltä). mutta ihan kahjo olen näihin;

Lisäksi olen ihan kahjo myös näihin;

Lohikäärmeet ovat suuri rakkauteni ja niistä ihanin ilman muuta tämä veikkonen. Niin hellyyttävä siis.

                              

                            

Olkoon nyt nämä paljastukset tällä kertaa. Koska kuvia ei ollut tarpeeksi, haluan vielä paljastaa tämän itämaisen filosofian rakkauteni. Budhismi, tao ja zen ovet minulle mieluisia ajatussuuntia ja siksi taidan pitää myös puutarhan hoidosta. Kevät on siis ihanaa aikaa väreineen ja kasvun ihmeineen. Kädet kyynärpäitä myöten mullassa möyriminen keväisin onkin ihan lempipuuhaa. Olen siis isäni tytär aikamoisesti. Äitiini olen tullut kirjoittamisessa ja kirjojen rakastamisessa. Epäilemättä myös äitini puolelta on peruja tuo maalaaminen

Runojen lausunta, joka kyllä loppui jo vuosikymmeniä sitten, on sitten taas isäni puolelta tulevaa osiota. Isoisäni oli innokas harrastajateatterissa esiintyjä. Muutamia valokuviakin niistä ajoista on jäljellä.

Että tämmöstä.

Messinen voi toistaiseksi ihan ok. Saa nähdä miten aikaisin nyt sitten siitepölyt rantautuvat tänä keväänä. Ensi kesänä on muutakin tiedossa kuin koplan kokoontuminen taas yhteen putkiremontin ajaksi. Tulossa on ties miten nopeasti uudet naapurit. Siinä on aina uusi jännityksensä, kun vanhat tutut ihmiset lähtevät. Miten uudet suhtautuvat koiriin, miten meihin, ovatko meluisaa porukkaa vai niin hiljaisia ettei meiltäkään saisi kuulua mitään????? Nähtäväksi jää. Harmillista silti, sillä nykyiset ovat olleet ihan mukavia ja mutkattomia ihmisiä, jotka eivät turhista ole hötkyilleet. Toivokaamme parasta.

Kevättä ootellessa palaillaan, kun taas on asiaa. Ai niin, sen verran asiaa kummikoirasta. Negruta ja vanha Bobita olivat saaneet itselleen talvitakit pakkasta torjumaan. Aivan ihanat naiset täällä olivat ommelleet takkeja Romaniaan koirille. Hyvyys siis elää ja kukoistaa. Myös laiha ja nälkiintynyt Aureliana on kuin toinen koira. Painoa on tullut lisää ja nyt hän on iloisen ja tyytyväisen näköinen koira, terveen oloinen ja kaunis. Hänestä joku saisi todella kauniin ja oivallisen koiran itselleen. Aurelianassa on selkeästi saksanseisojaa aika paljon. Metsästyskoira siis, jos joku sellaisen haluaisi.

Tuli mukava fiilis kun kuvan näin. Tuntui, että itsekin on saanut ujotain pienellä avustuksella aikaan. Romaniassa keskipalkka voi olla jotain 200 € luokkaa, joten 20 € on paljon avustuksena vaikka se ei sitä omassa kukkarossa ole. Vähällä avustuksella saa siis paljon aikaan.

Voikaa hyvin ja puss och kram kaikille sekä myös ihanille rekuillenne. Ja kaikille rekuille.