Ruokasentoja täälläkin

Tässä Tuiskuliinille mallia ruokapöydästä mallia Essi. Ruoka-asentoa voi, kuten huomaat Tuisku, myös vaihdella. Nykyisin tuo pöytä on hippasen lyhyempi ja maalattu vihreäksi. Mutta yhä riippuu tuo kyltti "Doggy Diner" merkiksi kenelle kuppila kuuluu.
Pieni valkoinen spanieli-vahti on lahja vanhemmiltani, saatu kauan sitten. Tässä asunnossa se sitten lopulta haki paikkansa tuossa. eikä sitä ole kilpailijaksi koettu. Johtuiskos siitä, että hän vain jököttää eikä edes tuoksu miltään. Taitais olla toisin, jos pinnan sivelisi vaikka tonnikalapurkin öljyllä. Vaan enpä taida. Säilyköön muistona siinä.

Nykyisinhän Tiuku ja Onni syövät eri paikassa kuin Messinen , silloin kun meillä ovat. Yksi ruokarähinä riitti siihen. Eikä porukalla ole keittiöön asiaa kuin kutsusta ruoka-aikaan. Joku roti sentään. Nytkään Essi ei saa tulla ihan liki ennenkuin annan luvan. Liian lähelle tulemisesta ennen kuin sapuska on valmis seuraa komennus pois keittiöstä kokonaan.
Tylsää varmaan ja ihan hirveetä komenteeraamista Messisen mielestä.

Useimmiten Essi syö seisten. Korotettu ruoka-alusta antaa luonnollisemman asennon ruualle solahtaa massuun ja on lempeä vanhemmankin koirun niskanikamille ja muullekin ropalle. Näin ainakinminä olen sen silmäillyt ja jostain olen sen lukenutkin aikoinaan. Mäykkypoikamme söi myös korotetulta alustalta.

Tämmönen pikkupostaus nyt. Ai niin, Alex on tulossa Romaniasta Suomeen, itse asiassa tänään. Mukana tulee Aureliana, saksanseisojan näköinen koira josta nyt voi todella sanoa, että koiran näköinen. Laiha, nälkiintynyt Aureliana on puhjennut kukoistukseensa ja iloisuus on palannut silmiin, painoa on tullut ja muutenkin näyttää hyvältä. Ja olokin on hännän vispaamisesta päätellen myös hyvä. Aurelianan seurana tulee myös toinen haukku, pikku- Lisa, joka liikkui muistaakseni yhdessä Aurelianan kanssa. Lisa on pentu, ymmärtääkseni alle vuoden ikäinen. Kuvassa topakan näköinen söpöläinen, ihanan oloinen tuttavuus. Toivon mukaan löytävät kodin nopeasti. Jos sinulla on facebook-status pääset näkemään ( ja ehkä ilmankin) Koirakamuille jeesiä- sivuilta kuvia heistä. Luulisin, jos laitat nettiin hauksi tuon Koirakamuille jeesiä, niin löydät nuo sivut. Facebookista löytyvät haulla.

Paljon on esiintynyt ihan hassuja luuloja näistä pelastetuista koirista. Koirat tulevat Suomeen rokotettuina, steriloituina ja eläinlääkärin tarkistamina. Eivät ne ole sairaita, eivät levitä mitään vaarallisia tauteja. Ne ovat ihmisen hylkäämiä, kaltoinkohdeltuja koiria, joiden sydän on murrettu . Mutta saadessaan hellyyttä, ne ovat valmiita jälleen uskomaan onneen ja hyvyyteen. Koira on siitä ihmeellinen eläin, että se osaa antaa anteeksi helpommin kuin ihminen.  Pentutehtailulla ei ole mitään tekemistä näiden koirien kanssa. Romaniassa tehdään pitkäjänteistä työtä juuri sen eteen, ettei kadulle enää syntyisi pentuja. siksi luovutettavat ja pelastetut koirat steriloidaan. Niitä ei siis kukaan voi käyttää tehtaillaakseen pentuja. Kannattaa ottaa selvää ja miettiä onko kaikissa kiertävissä jutuissa totuutta nimeksikään.

Hups. Tulikin pitempi postaus ja meinasin taas päästä oikeen vauhtiin. Siis  palaillaan ja oikein hyvää kevättä, joka lienee nyt kumminkin tulossa. Jos on luottamista noihin muutamiin öihin jolloin pakkanen ei enää ole kirinyt täällä ainakaan yli kymmenen asteen.

Puss och kram, rekuillenne isot halit. Kaffepaussin aika !!