Uutta ja samalla vanhaa

Tässä postauksessa puhellaan nyt sitten asioista, jotka on nyt koettuna uusia ja kumminkin vanhoja. Ja osa asioista on ennen koettuja, mutta nyt akuutiksi noussut aihe. Hmmm, mitähän tästäkin tulee.

Marseille-saippua, nestemäinen semmoinen, johon koukutin itteni varsin tehokkaasti. Kiitti vaan Ansku (kyl sä nyt vaan Ansku sitte oot, etten mee sekasin )!! aivan ihana saippua, joka totta Mooses, ei pese ihoa natisevan kuivaksi. Iholle jää ihanan tuoksun lisäksi tosi hyvä tunne, mistään ei kiristä. Ja ne tuoksut ! Essi tulee tuoksumaan ruusulle, se on päätetty. Itselläni on rautayrtti, josta en ennen tiennyt edes miltä semmoinen voi tuoksua. Monta muutakin ihanaa tuoksua on, mutta näillä meinasin aloittaa. Hiukan hintavalta tuntuu iso lasipullo, mutta hintaa edullistaa se, ettei sitä tarvitse holvata vaan pieni tippa riittää ihan uskomattoman pitkälle. Ja lasipulloon saa täyttöpullosta uutta sisältöä sitten halvemmalla. Ihana tuote. Ja atooppisella iholla testattu, hyväksi koettu.

Kikka kakkonen; pistäpäs sinne kankaisten puutarhahanskojesi alle kertakäyttöiset kumihanskat. Ei tule kynsien alukset tummiksi eikä muutakaan moskaa käsiin, joita nuo kankaiset hanskat päästää läpi. joo, tiedän olevan sellaisia osittain kumitettuja hanskoja. Vaan olenko sitten ostanut halpatuotteina niitä, kun eivät tahdo kestää. Puutarhassa möyriminen on kivaa, kun on varusteet. ei tarvii saada hepulia joka kerta kun käden yli juoksee joku paniikissa oleva ötökkä. Useimmiten hämähäkki ja voitte arvata kuka niitä kammoksuu. Hanskoista huolimatta.

Cani-crossing !! tytär koukuttui tähän asiaan keväällä ja on menestyksellisesti harrastanut sitä oman kuntonsa kohottamiseksi. Kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan vyöstä, johon kiinnitetään hihna jossa on joustokohta. Niin ja se toinen pää hihnasta sitten koiraan. Näitä tarvikkeita saa lemmikkiliikkeistä, ainakin Mustista ja mirristä. Vyö-hihna yhdistelmä vapauttaa kädet ja saat koko kropallasi ohjattua koiraa. Tytär juoksee kasi koiraa vyössään kiinni ja hyvin sujuu. itse olen vasta aloittelemassa enkä tosiaan aio juosta vaan patikoida. Tai sauvakävellä. Saa nyt sitten nähdä mitä Messinen siitä tykkää, kun on pikkuisen laiskemman laaqtuinen kuin tyttären koirat. Onnihan rakastaa juoksua.

Sitten se vaikein, entuudestaan jo tuttu asia, eli blogi-kinaajat. Näköjään heihin törmää blogissa kuin blogissa, kuten keskustelupalstoillakin. itse törmäsimme näihin besserwissereihin tiukun sairastuessa vakavasti. Siinä lensi loka ihan kasvattajalle asti, diagnooseja satoi pyytämättä niskaan raekuuron tavoin. Ja mikä ihmeellisintä minusta, vain ystävät ymmärsivät meidän tuskamme, besserwisserit eivät siitä välittäneet. emme olisi saaneet koko asiasta puhua julkisesti mitään, kun heidän mielestään lokasimme koko rodun maineen !! What ?? Koira oli sairas, se oli fakta. Me olimme kuolla huolesta, sekin oli fakta. Ja fakta oli sekin, että ne olivat omat blogimme, jossa murhetta purimme. No, Tiukulle löytyi apu ja oikea diagnoosikin ja jumalan kiitos, murusemme on terve nyt ja hyvissä voimissa.
Miksi puhun tästä nyt, johtuu siitä ettei vieläkään sovi arvostella= esittää omassa blogissa omaa mielipidettään jostain asiasta. ei edes niin yksinkertaisesta jutusta kuin koiran esineellistäminen. Joka sitten ei näköjään olekaan simppeli juttu.  Ihan tyhmyyttäni nyt sanon, tuli sitten millainen hyökyaalto tahansa, että on rajansa siinä mitä koirallesi teet. On raja olemassa järjen ja järjettömyyden välillä, epäselvää ja kiistanalaista onkin vain se, missä tuo raja kulkee. Pitääkö koiralla olla lakatut kynnet?? Ei  pidä, ei todellakaan. Pitääkö saada värjätä koiran turkki vaaleanpunaiseksi, jos se sopii asusteisiisi? Ei jumalauta, herää pahvi, en paremmin sano. Allerginen koira ja väriaine vo olla jopa kuolettava yhdistelmä ja muiden koirien koiralla se on vain yksinkertaisesti uskomattoman typerä temppu. siinä jos missä koiraa esineellistetään. Pitääkö koiralla olla  "koiravaunut", jossa sitä työnnetään kuin pientä lasta.?  No nyt mä kyllä jo kuolen nauruun. tai kuolisin nauruun ellei tää olis niin surullista. Joku todella myös hankkii tämmöiset. Pitääkö koirille pitää naamiasasukilpailuja?? Voi elämän kevät. Kuka koira on sellaista pyytänyt?? Kyllä se on ihmisen keksimää hömpötystä kaikki tyynni.  Minusta se ei edes ole huvittavaa eikä kivaa.  Mitä jos näytettäisiin sitä kädentaitoa ompeluhommissa vain pannoissa,valjaissa ja mantteleissa. Koira ei tarvitse päälleen nahkatakkia tai merkkifarkkuja. Ei todellakaan.
Koira voi olla rakastettu, huolehdittu ja perheenjäsen ilman kaikkea tätä hömppää. Eikä  se ole mikään puolustus tämmöisille jutuille, että se kesti vain hetken kun asua oli koiran päällä. Siinä kohtaa kiraa on jo pakotettu sille epämiellyttävään asiaan. Tiedän ettei ellun luonakaan kaikki asiat koiraa miellytä eivätkä tunnu kivoilta. Mutta ero onkin minusta siinä, että ellun luona (=eläinlääkäri) kyse on koiran terveydestä ja hyvinvoinnista. Siinä  se vissi ero.
Arrrrghhh ja murrrghh tätä asiaa. Kyllä se on sillä tavalla, että käytöstavat pitää olla täälläkin. Jokaisen blogi on oma, kuin päiväkirja melkeinpä, jota sallii toisten katsovan. Minä itse olen tutustunut muitten blogeihin, kun olen hakenut vertaistukea allergisen koran hoitoon. Ja smalla aikaa myöten valokoima on sitten laajentunut muihinkin asioihin. Ja jos en omassa blogisani halua kommenteiksi sitä loskaa, jota Tiukun myötä tuli, se on minun oikeuteni poistaa se sieltä. Ei se ole mitään "ken on leikkiin ryhtynyt sen kestäköön"- juttua. Sanavapautta harjoittakoon lokamaisesti sitten omassa blogisaan jos haluaa semmoinen olla. itse asiassa sananvapautta voi harjoittaa jokainen omassa blogissaan, mutta syytä on aina muistaa, että jos sitä vapautta kohdistaa ihan nimeltä mainittuun henkilöön esimerkiksi, niin siihen on sitten laissa määritelty ne rajat mitä ja miten paljon voi sanoa. Ainakin jos ei ole todisteita omille väittämille.
Blogistaniassa on hyvä muistaa, että toisen tekstiä lukiessa et kuule äänenpainoja, et välttämättä ymmärrä toisen huumoria. Ja jos kesken kaiken hyppäät toisen tekstiin, et välttämättä hoksaa mistä siinä oikein on kyse. Maailmassa on aloitettu kokonaisia sotia sen vuoksi, ettei ole suotu toiselle vapautta olla jotain mieltä, uskonsodat suurimpina. Eikö voitaisi nyt sopia , että täällä blogistaniassa saamme pitää mielipiteemme ilman  "sotia". Kun se on niin yksinkertainen se ratkaisu. Jos et pidä blogin tekstistä etkä kirjoittajan aatoksista, ÄLÄ LUE ENÄÄ !!! Kas, blogeja on niin valtava määrä, että varmasti löydät mieleisesi.
Täälä vuodtuksella ei nyt ole tarkoitus hangata ketään vastakarvaan. Eikä olla virallisesti oikeassa. Sellaista asiaa kuin absoluuttinen totuus ei ole olemassakaan. On vain mielipiteitä. ja nekin voi todentotta ottaa ihan rauhallisesti. Tuo arrghh ja murrrghh tekstissäni oli siis ihan vain tyylikeino. En ole pätkääkään vihainen.  En tästä asiasta.

Ja sitten se taulujuttu. karseen miettimisen jälkeen laitan siitä nyt kuvan tähän. Olen itseni pahin piiskaaja ja arvostelija= en siis ole tähän tyytyväinen. Mutta tämmöinen siitä ny kumminkin tuli. Ja mielessä on tämän sarjan seuraava taulu. juu, en ole Picasso enkä Helenkään. Jos olisin, olisinkin ihan muualla kuin täällä. No, tekemisen pää on saatu auki, ehkä se tästä......tai sitten ei. Ajan saa kumminkin kulumaan.
Tuo pini valkohuivinen, sininen pikku-piika on oma luomukseni, jo kymmenissä tauluissa seikkaillut . Alter ego, kenties. mutta monien juttujen tulkkina kyllä ollut jo kauan. Tuotesuojattu juttu siis, ei saa kopioida. minulla on suunnitelmia hänen varalleen, ja vaikka eivät toteutuisikaan , hän on minun luomani juttu. Kovin rakas ja läheinen sellainen.

                     
Palaillaan. Ja toivottavasti ei kenekään päreet pala noista mielipiteistäni. seison kumminkin sanojeni takana.