Soon ellureissu taas. Essi siristää taas toista silmää. Saapi nyt nähdä sitten, että kynsikö neiti itse silmään taas vai onko jotain muuta.Silmätippoja on , mutta niitä ei uskalla laittaa, kun en valon kanssakaan saaa katsottua näkyykö silmän pinnalla epäilyttävä alue eli haavauma. Joten on pakko mennä taa. Vakuutusyhtiö rakastaa meitä ja muutamalla asemalla Essi alkaa olla jo tuttu potilas. Kumpa ei olisi.
Näin ne varmaan ilmehtis meidänkin pikkupedot jos niille totuus kerrottaisiin.
Palaillaan taas kunhan saadaan selville mikä neitiä tänään vaivaa.
Jatkoa;
Niinhän siinä sitten kävi, että vasemmassa silmässä on taasen pintahaava. Joko likka on itse kynsäissyt tai sitten lenkillä oli pää taas turhan pitkällä pöheikössä. Fucithalmic-tippoja 10 päivää ja sitten jälkitarkastukseen. Korvat vilkaistiin samalla ja ne olivat parantuneet hyvin, että jotain sentään.
Kotiin tulomatkalla isäntä sitten teki virheliikun ja niinpä auton keulassa on painuma ja sen toisen osapuolen valkoista maalia. Ja isännässä kun oli vika, voi vain arvata mentiinkö kotiin armottoman potutuksen vallassa. Mikään ei ole niin kamalaa kuin mies, jonka autoa on juuri loukattu. Ja tämä asia potensoituu kun syy on itsessä. Yö meni pitkälle ennenkuin meillä nukuttiin. Siis muut kuin koirat.
Kolmen kopla on koolla taasen, nyt vähän pitemmän aikaa, kun emännällä pukkaa kaikenmoista menemistä. Eikä koko ajan viitsi koirien vuoksi heitä roudata edestakaisin. Niin ovat sitten taas mummilassa. Ja kohta koko poppoo, kun se emäntäkin rantautuu tänne vähäksi aikaa ja pomppii sitten hetken täältä töihin. sitten koko lössi painuu taas kotiinsa. Ja kuun loppuun mennessä sitten selviää, lähtevätkö takaisin Helsinkiin. Huoh !!
Onhan ne lapset päästettävä elämään omille oksilleen, mutta ei siitä tarvii tykätä, jos oksa on kaukana. Ja minä en siis tykkää, kun tämän vuoden aikana sain tuta sen lähellä olemisen ihanuuden. Meillä kun on vain tää yksi rinsessa.
Lomaa on jäljellä vielä 22 päivää. Kangas on kiinnitetty maalaustelineeseen. Jospa.......jospas siihen tulisi jokin kuvio joka aukaisisi taas ne hanat. Ihan se on tulollaan tuossa kynnyksen takana, pitää vain astua kynnyksen yli. siihen toki tarvitsisi hiukan rauhaa, jota tämä kolmen kopla ei hevillä anna. Ehkä tuo inspiraation kaivuu on ajoitettava iltaan, kun kopla on väsähtänyt ja nukkuu. Nythän se ei haittaa vaikka yöstä ottaisi mittaa, kun on lomaa.
Palaillaan.
No jopas ne silmät nyt ovat hankaliksi ryhtyneet. Toivottavasti saadaan nyt kuntoon, peukkuja ♥
VastaaPoistaEttei teillä vaan salaa asusta kissa, kun jatkuvasti Essillä silmät rikki? Essin salarakas? Eihän Essillä ole mitenkään edes "mulkosimät" eli ylettömän ulkonevat, eihän? Onko se aina uusi haava vaiko vanha, joka ei ole parantunut? Vai komppaako Essi mammansa silmävaivoja...
PoistaTaitaisi olla arki aika arkista, jos huushollissa ei olisi sitä miestä. Siis kannattaa pitää miestä arjen piristeenä, mm. ♥
Ja lapset on pakko päästää lentoon, ei siinä muu auta. Ja vaikka niitä olisi enempiäkin rinsessoja, niin tuskin kukaan ihan lapsuudenpesän vierestä omaa oksaansa löytää, maailmaa on nähtävä nuorena.
Essi on hössö, taitaapi johtua siitä. Aina nenu joka paikas tutkimasa ja ihmettelemässä. Ja nuo allergian kutitukset saattaa kans olla turma täs asiassa. Kynsi osuu silmään ja siinä sitä sitten taas on raapu silmässä. Osittain varmaan nyt myös minun vikani. En ole muistanut joka päivä kosteustippoja laittaa. Essi allergisena on varmaan pikkuisen kuivsilmäinen eikä se vilkkuluomi, joka koiralla yleensä suojaa varmaan sitten yhtä liukkaasti liiku silmän suojaksi. Mutta tulipahan taas hyvä muistutus.
PoistaTotta puhut kuomaseni lapsista, totta joka sana. Vaan miten sen selittäisin tälle tunteelliselle äireen syrämmelleni taas kerran. Huoh !! ei oo helppoo tulla vanhaksi. Kun todeksi se käy se vanha sanonta; yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin. Ei tahtois tämä ihminen, kun oon huonoa seuraa itelleni :)