Neiti sirisilmä

Neiti sirisilmä ilmaantui taas lauantai-aamuna meille. siinä Onnin ja Tiukub kanssa peuhatessa meni hetki ennenkuin huomasin Messisen taas siristävän silmäänsä, tai oikeastaan vähän kumpaakin.  Eipä sitten muuta kuin neiti kainaloon ja taasen päivystävälle. Onneksi aikoja oli eikä ollut ruuhkaa, pääsimme melkeinpä heti katsottavaksi. Sidekalvon tulehdusta kummassakin silmässä , toisessa enemmän. Luojalle kiitos ei ollut mitään raapua nyt silmän pinnassa. Silmätippoja saatiin ja jokusen määrän euroja köyhempänä suuntasimme takaisin kotiin. Siellä Messistä jo odottikin kaksi kaverusta, jotka olivat sitä mieltä, että mite sä vaan pääsit eikä me olleskaan ja sä haiset ihan oudolle. Onnia piti oikein komentaa ettei hoivaisi Messisen silmiä. Poika parka kun vain ihan hyvää hyvyyttään halusi olla hellä. 


En sitten muuta syytä siihen keksinyt kuin hirvennahkainen puruluu, sillä mitään muuta erilaista ei Messisellä ole ollut. Siihen nyt loppui sitten sekin lysti. Mahtaisiko jostain löytyä puruluita peurannahasta, sillä peuraa Messinen sietää. Eipä siis ole aina niin yks yhteen, että jos peura on sallittu niin sitä voisi olla myös poro tai hirvi. Ei oo joo sama elukka, mutta kun....vois olla. Oli mulla biologiassa kymppi vaikkei uskois, ainakaan tällä hetkellä. On sitä otsassa jo melkoinen kuhmu tästä pään hakkaamisesta. Ja aina minä eksyn siltä polulta, kun yrittää jotain erilista. sitä elää sinä huumassa, kun kaikki on mennyt hyvin ja ollaan irti kortisonista, että skarppius taso laskee eikä yhtään tajua, että tiessä on kurvi. ja niin ollaan metikössä, että ropisee. No, onneksi nyt ollaan taas paremmalla puolella asiaa. Ja tiekin on taas aurauskepeillä ja viitoilla merkitty. että silleen.


Meillä töissä tehdään remonttia. Infernaalinen meteli, kun seiniä puretaan osittain ja pöly on sitten huputuksista huolimatta melkoinen. Ja niinpä minä sitten siitä pölystä sain allergisen reaktion, joka ajoi ihan lääkärille asti apuja saamaan. Tuli ihottumaa ja tietenkin tähän lärviin, joka nyt muutenkaan ei ole  rupikonnaa kummempi eli ei siis missitasoa. Ja kutina oli melkoinen. Kotona olevista rasvoista ei ollut apua juurikaan. Sain sitten kortisonikuurin (apuuva) ja jatkoksi antihistamiinia sekä parempaa rasvaa. Olisin varmaan saanut saikkuakin, mutta en ottanut. Pölyttäminen tuskin kestää kauempaa kuin tämän viikon, joten selviän siitä sitten varmaan näiden turvin selville vesille. Mutta tulipa todennettua nyt sitten tääkin allergia.

Ja tässä pieni pätkä videota kuvattu vanhassa asunnossa, kun tytöt Messinen ja Tiuku olivat pieniä. Kuva on alussa melko tumma ennenkuin ymmärsin laittaa valot päälle, pokkaridigillä filmattu siinäpä se. Älä anna alun hämätä tummuudella,kyllä valkenee :)