Olen joskus taannoin innolla katsonut Koirakuiskaajaa televisiosta ja pitänyt miestä aivan ihmeellisenä koirien käsittelijänä. Putosin aika korkealta, kun mies todella paljastui eläinten käsittelijäksi tavalla, jota minä en voi sulattaa. Eikä sulata Suomen lakikaan.
Amerikassahan on moni sellainen asia hyväksyttyä monessa osavaltiossa, jota täällä suomessa ei sallita lainkaan. Niin kuin nyt nuo sähköpannat ja sähkökepit (keppi joka antaa pienen sähköiskun). Kun ensi kertaa kuulin, että nuo ”Koirakuiskaaja”-ohjelmat ovat suomessa editoituja ennen kuin ne tv:ssä näytetään, olin ihmeissäni. Mitä niistä nyt sitten olisi leikattu pois, ihmettelin. Ja sitten selvisi, että juuri kaikki ne kohtaukset joissa koiriin on noita välineitä käytetty. En ollut uskoa miehestä moista asiaa, kun hän ei lainkaan vaikuttanut semmoiselta. Ja kirjoissaan hän ei minusta sellaisista menetelmistä puhukaan. Vaan onko sitten niin, että ne osiot on kirjoistakin editoitu pois, koska suomen laki ei sitä metodia salli.
Painelin sitten nettiin, mieli kriittisenä sen totuuksille, katsomaan mitä sieltä löytyy. Ja löytyihän sieltä, sekä kirjoituksia ja videoita moisesta. Minulle riitti se kirjoitus syytteestä, jonka Millan oli saanut eläimen kohtelusta ja josta hän sitten rahalla keplotteli itsensä irti. Eli maksoi koiran omistajille korvauksen eläinrääkkäyksen tasoisesta koiran kohtelusta ja niin asia ei sitten edennyt tuomioon asti. Tuomio eläinrääkkäyksestä olisikin romuttanut Millanin uran kokonaan. Tämän koiran omistajia kyllä ihmettelen, sillä itse olisin kyllä tuossa vaiheessa vaatinut tuomion koirani kohtelusta, se on varma.
Minua harmittaa ihan sairaasti koko asia. Sillä Millanin sanomisissa ja neuvoissa on joukossa ihan hyviäkin asioita. Ja mies on kehittänyt esim. ulkoiluttamiseen tarkoitettuja välineitä (ihmisille tarkoitettuja siis), joilla voi auttaa oikein energisen koiran liikunnan tarvetta omalta osaltaan. Esim. rullaluistimet, jotka jalassa voit turvallisesta ulkoiluttaa koiraa niin, ettet esim. kaadu. Mutta miten voi ottaa enää mitään vakavasti, kun koiran hallinta kysymyksessä on oikea kraateri jymähtänyt siihen kohtaan, jossa pitäisi olla luottamusta ja uskoa. Tämä kuuluisa ”tssst”-ääni, jota Millan päästää suustaan komentaessaan koiraa on saanut aivan uuden merkityksen. Sehän tulee sähkösauvasta, kun jotakuta sen kanssa isket. Eipä ihme, että koira tottelee. Äänen seurauksenahan on aina ollut kipua tiedossa, ja sen pelossa koira mieluummin tottelee kuin pullikoi vastaan. Millan siis dominoi koiraa pelon avulla. Ja se on se asia josta minä en pääse yli.
En missään olosuhteessa hyväksy kivun käyttämistä tai pelon voiman käyttämistä koiran kasvatuksessa. Palkitsemisella nameilla pääsee tuloksiin ihan hyvin, vaikka se vaatiikin toistoa kunnes asia menee perille. Se vaatii siis kärsivällisyyttä ja sitkeyttä, mutta ei ole mahdotonta toteuttaa kenellekään. Oma koirani on oppinut namien kanssa niin temput kuin käskytkin todella nopeasti ja helpolla. Ehkä siihen vaikuttaa myös rotu, sillä russelit ovat tunnetusti älykkäitä koiria ja nopeita oppimaan. Kyllä itsekin olen huomannut eron niihin muihin rotuihin, joita minulla on ollut. Sillä on myös haittansa, että russelit oppivat niin pian asiat, sillä kaikessa älykkyydessään ne ovat myös varsin kekseliäitä. Pentuaika on siis aika haasteellinen, kun koko ajan oman mielikuvituksen pitää olla muutama askel edellä koiran ajatuksia. Siksi ettei sattuisi turhia juttuja, kuten tavaroiden tasaiseksi laittamisia ym. mielikuvituksellista. Rakastettavia otuksia ovat silti, kuten kaikki koirat. Ja ne muutkin lemmikit.
Nyt Millan tiettävästi on tulossa luennoimaan suomeen toukokuussa. Häntä vastaan on netissä liikkeellä adressi, jossa ollaan sitä mieltä, että pysyköön poissa. En oikein tiedä mitä tästä ajattelisin. Olen koettanut pohtia asiaa monelta kantilta. Punninnut niitä hyviä neuvoja vastaan näitä ällöttäviä metodeja. Tällä hetkellä on fiilis siihen suuntaan kallistunut, että lienee parempi, kun ei tulisi. Sillä jos hän luennoi tavalla, jossa hän tuo nämä ”apuvälineet” esille vähänkään hyväksyttävässä valossa, se on väärin ja vaarallistakin. Tässä maassa on tarpeeksi eläinrääkkäystapauksia, niitä ei tarvita lisää jonkun provosoimana. Aina voi yleisön joukossa olla tyyppejä, jotka ymmärtävät väärin hänen sanomisensa. Ja se on riski minusta, jota tilaisuuden järjestäjät eivät voi ottaa puhtain mielin.
Omassa kaveripiirissäni ei ole yhtään koiranomistajaa (eikä kissan tai muunkaan lemmikin), joka ei ymmärtäisi vastuutaan lemmikistään. Kaikki hoitavat hyvin ja rakastavasti omiaan ja se tekee mielen hyväksi. Ja samaan aikaan on paha olla kaikkien niiden puolesta, joilla asiat eivät ole näin hyvin. ja tiedän senkin, että lemmikittömät ihmiset sitten taas puolestaan eivät ymmärrä lainkaan meitä. He eivät ymmärrä miksi esim. koirat ovat perheenjäseniä, että niiden hyvinvointiin käytetään rahaa ja vaivaa.
Koiranomistajat mm. työllistävät valtavan määrän ihmisiä yhteiskunnassa. Koirat palvelevat ja hyödyttävät yhteiskunnan töissä tehtävissä, jotka eivät ihmiseltä suju. Se ei ole vähäpätöinen seikka lainkaan. Luulisi edes sen seikan tuovan edes vähän kunnioitusta mukanaan. Vaan ei. Sijaan on jokakeväiset kakka-keskustelut, on vapaana juoksevat koirat jne jne. Joo, monessa on sanomisen varaa, sen toki myönnän. Mutta aina keskusteluissa unohdetaan se, että meitä ihan sääntöjen mukaan käyttäytyviä koiranomistajia on kumminkin enemmistö. Niitä ”pahiksia” on vain murto-osa porukasta. Käyttäytymissäännöt eli kakan korjaamiset, koiran kiinnipitämiset ja ennen kaikkea koiran pitäminen hallinnassa ovat itsestään selvyyksiä olleet ainakin minulle aina. Ja ne ovat sitä suurimmalle osalle porukasta. Mutta eihän sitä tarvitse olla pussissa kuin muutama huono omena, niin omenat tuomitaan mädiksi kaikki.
Huoh ! Harmittaa ja surettaa välillä nämä kaikki asiat. Kun katson omaa muruani, olen kuitenkin onnellinen, että hänen kohdallaan on kaikki juuri kohdallaan. Ja se rakkaus, jota häntä kohtaan tunnen, sillä ei rajoja ole. Se rakkaus sisältää kaiken, mikä takaa hänelle hyvän elämän. Minun siis pitäisi tuntea oloni oikeinkin hyväksi. Mutta koskapa olen tämmöinen tunteellinen siili, kuten runossakin, suren välillä kaikkia niitä asioita ja eläimiä joissa ja joilla näin ei ole.
Mutta maailma on mikä on. Yksikin asia, jonka voimme tehdä tänään hyvin ja oikein on merkityksellinen. Yksikin tapa tehdä asioita paremmin, on merkityksellinen. Sillä siitähän se lähtee se paremman huomisen luominen.
En siis ainoa sinua tulla kuuntelemaan Cesar Millan, sillä minä tiedän jotain parempaa kuin sähköshokit. Se on rakkaus ja kärsivällisyys. Valitsen mieluummin sen tien. Ihan kaikessa.
Palaillaan ja mukavaa kevättä. Sehän on tulossa lujaa vauhtia, mustarastaskin laulaa aamuisin. Siihen on hyvä herätä päiväänsä viettämään.
Hänen kuninkaalinen korkeutensa Tiuku, mummin muru
Voi, veit sanat suustani. Itse en ole katsonut Koirakuiskaajaa yhtäkään jaksoa, koska tiesin tuon kouluttajan metoodit. Huolimatta siitä, että hän tuo kuulemma myös hyviä pointteja esiin, niin en halua tietää mitään koko äijästä.
VastaaPoistaEntiseen aikaa, sanotaanko vaikka 1930-luvulla ja sen jälkeen oli koirankoulutus nimenomaan pelolla kouluttamista. Koiria kuritettiin ja jos tottelivat, niin silkasta pelosta. Pullikoiva koira sai vielä enemmän selkäänsä kuin tarpeeksi pelkäävä ja siksi totteleva.
En ole edes lapsena ymmärtänyt, kuinka joku voi tahallaan aiheuttaa kipua eläimelle.
En ymmärrä myöskään niitä ihmisiä, jotka ihannoivat tätä kyseistä ns. miestä niitten hyvien pointtien takia ja siksi antavat anteeksi nuo muut metoodit. Mitä se semmoinen on, että saat aiheuttaa tuskaa ja pelkoa, jos samaan hengenvetoon sanot pari hyvää lausetta?
Suosittelen kaikille kuristuspantojen ja sähkösokkien puolustajille omakohtaista kokeilua: siitä vaan panta kaulaan ja joku taluttamaan ja sähkosokkeja antamaan...
Jo ihan tavallinenkin panta itse kokeiltuna on hyvin kyseenalainen vempele, olen kokeillut.
Niinpä. Kuka tulee ajatelleksi tässä yhteydessä sitä, kuinka paljon se näppeihin sattuu, kun saa tällin jostain vahingossa. En ymmärrä tosiaan eläimen tahallista vahingoittamista lainkaan minäkään. Sille ei perustetta löydy missään olosuhteissa. Ja nyt tarkemmin ajatellen tulee mieleeni, että mitä ovat näiden ohjelmien editoijat suomessa miettineet, kun ovat poistaneet nämä osiot ohjelmasta. Eikö missään vaiheessa ole kolkuttanut omatunto. No, ilmeisesti jollain kuitenkin, kun tämäkin asia on julki tullut.
PoistaOlisi varsin terveellista laittaa kuristuspanta omaan kaulaan ja kokeilla mikä tunne siitä tulee. Essillä on valjaat ja niiden käytöstä en luovu. Olen ne valinnut sillä perusteella, että taluttamisen ja mahdollisen vetämisen kohdistuu vankempaan rakenteeseen ja koira kestää sen paremmin kuin hentoon kaulaan ja niskaa kohdistuvaan rasitukseen.
Itse en kestä mitään tiukasti kurkun ympärille tulevaa, en edes puseroa.
Tunteita ja ajatuksia toivon mukaan herättääpi tämä postaus. On syytä ajatella näitä juttuja tarkemmin. Kiitos HooPee mielipiteestäsi. Olen samoilla linjoilla.
Minä katsoin aikaisemmin paljonkin Milanin ohjelmia ja sain vasta myöhemmin tietää sähköshokeista yms. miehen koulutusmetodeista, jotka tosiaa on Suomessa näytetyistä jaksoista leikattu pois. Aika outoa muuten sekin, että niin saa tehdä, siis leikellä tuollaista faktaohjelmaa noin radikaalisti. Sen ymmärrän, että fiktiivisistä sarjoista ja elokuvista leikataan liian raa'at kohtaukset pois, mutta eikö faktaohjelmien jälkikäteen editointi vie uskottavuuden koko hommalta? Minun silmissäni ainakin Milanilta meni täysin uskottavuus ja olen häneen hyvin pettynyt. :S Enää ei tulisi mieleenkään hänen ohjelmiaan katsoa tai mennä hänen luentojaan kuuntelemaan. Vaikka olen myös Maija kanssasi samaa mieltä siinä, että paljon hyvääkin hänen ohjeistaan löytyy. Kaikki se hyvä kuitenkin vesittyy, kun ajattelee mihin miehen koulutusmetodit todellisuudessa perustuu.
VastaaPoistaMinäkin olen varsinainen 'tunteellinen siili' ja suren usein eläinten (toki myös ihmisten) kohtaloita. Yritän jopa vältellä aiheeseen liittyviä uutisia, ohjelmia ja kirjoituksia, koska niistä ylipääseminen saattaa meikäläisellä kestää tosi kauan. Silti tietysti tiedostan, ettei minun asioiden pakoiluni tee maailmasta parempaa eikä oikeudenmukaisempaa paikkaa.
Nämä seuraamani koirablogit sen sijaan antavat uskoa siihen, että maailmassa on myös paljon sellaisia ihmisiä, jotka tuntevat vastuunsa lemmikeistään ja hoitavat niitä hyvin silkasta rakkaudesta.
Iloista viikonloppua teidän koko laumalle! <3<3<3
I hear You !!! niin olet taas samis mun kanssa. En kestä kattoo eläinohjelmia, koska aina niissä "tämän söpön pikku otuksen kohta syö tuo iso paha susi"-skenaario tulee juuri silloin kun minä saavun paikalle. Enkä pysty lukemaan mitään eläinrääkkäysjuttuja, siis niiden kauhuosioita, koska en saa niitä mielestäni pois. Vielä kuukausienkin kuluttua ne häilähtävät mielessä. Tästä välttelystä huolimatta kyllä tiedostan missä maailma menee ja teen vaan omalta osaltani kaikkeni parantaakseni edes hitusen maailmaa tässä suhteessa. Ja puutun kyllä asiaan jos näen huonoa kohtelua, useimmin kyllä eläimen kohdalla kuin ihmisen. Ehkä sen itsesuojeluvaiston takia ettei tule mukiloiduksi. jos näen tappelua, annan jämäkimmän tuijotukseni ja elekielellä kerron, että kohta olen soittamassa virkavallalle. Olen kerran feikannut, nostin vain puhelimen korvalleni ja se riitti.
PoistaMillanin vaimo muuten läksi kävelemään. Liekö miehessä sitten muutakin häikkää vai kyllästyikö vaimo hänen kaksinaamaisuuteensa koirakuiskaajana. Nyt kun sitäkin nimeä ajattelen, saa se aika morbiidin kaiun. Että voikin olla kakku päältä kaunis ja osin makeakin, vaan on sittenkin piloilla ja kelvoton syötäväksi :(
Hyvä postaus, ja oli minullekin yllätys tämä karu totuus tästä Millanin äijästä...mun mielestä on ihan törkeetä, että fakta-ohjelmia saadaan leikellä ihan miten vain, mutta niinhän se on että kaikkeen mikä lukee lehdissä ja näkyy televisiossa, tulee suhtautua varauksella...ainakaan minä en ylensä purematta niele mitään tietoa. Mutta totuus Millanista oli mielestäni aika yllätäävää, sillä mies ei vaikuta miltään eläintenrääkkääjältä, vaan aika sympaattiselta kaverilta. No, kyllähän minä aina mietin silloin kun niitä ensimmäisiä tuotantokauden jaksoja katselin, että mitä poppakonstia toi mies käyttää, kun koirat vaan yhtäkkiä tottelevat kuin parhaatkin palveluskoirat....no, pelolla ja kärsimyksellä tämä "rakkauden ja hyvän energian" lähettiläs sitten onkin koiria rääkännyt!!! Hyi hitto! Minulla on 16 vuotta ollut parsoneita, ja aina olen ne saanut HALUAMAAN seurata ja totella minua OMAEHTOISESTI...ihan vaan määrätietoisuudella ja rakkaudella ja KÄRSIVÄLLISYYDELLÄ.
VastaaPoistaKauneinta mitä mulle kukaan on koskaan sanonut, on se, mitä eräs vanha rouva sanoi minulle pari vuotta sitten kun kävelin kadulla koirieni kanssa: "Kylläpä sinulla on kauniit koirat, ja niistä näkee kauas, että sinä rakastat niitä HYVIN PALJON ja ne rakastavat sinua eniten maailmassa. Noin ihania koiria ei saa kuin suurella rakkaudella kasvatettua." Mulle tulee vieläkin tippa linssiin, kun muistan tuon hetken. Se oli juuri tällainen kaunis kevättalvinen aurinkoinen päivä, ja tämä viehättävä vanha rouva pysäytti minut kadulla. Muuta hän ei minulle sanonut, mutta siinä olikin ihan tarpeeksi. Silloin tuli sellainen olo, että maailma on kuitenkin aika hyvä paikka, ja jotain sitä on itsekin onnistunut tekemään oikein :o)
Koskaan ei koiraansa pidä väkivalloin käsitellä; sillä jos itse kohtelet koiraasi kiusaamalla ja olemalla sille todella paskamainen, niin mitä saat luotua? No kiusaajia. Jos kohtelet koiriasi kurittamalla kovakouraisesti ja väkivaltaisesti, niin koirasi alkaa kohdella muita koiria samoin...niinhän sille on opetettu.
No, enpä ole enää pitkiin aikoihin katsellut Millanin ohjelmia, kun ne ovat itseasiassa tosi tylsiä; aina siellä on joku hysteerinen amerikkalainen pösilö, jonka hirveä "ongelmakoira" on vain koira, jota tämä typerä ihminen ei käytä lainkaan ulkona.....voi vaan kysyä kuinka moni pohjoismaalainen koiranomistaja ulkoiluttaa koiraansa KERRAN viikossa???? Hallelujaa! Mutta Amerikassa kaikki on SUURTA....niin myös TYPERYYS! Onneksi yleisesti ottaen täällä Skandinaviassa ainakin hoidetaan lemmikkejä suhteellisen hyvin ja tunnollisesti, ihan maailman parhainta tasoa, tietääkseni. Ikäviäkin tapauksia löytyy, totta kai, mutta yleisesti ottaen me suomalaiset olemme tunnollista kansaa hoitamaan lemmikkejämme.
Itse olen kanssa semmoinen itkupilli, siis mitä tulee eläimiin, etten kestä katsoa ohjelmia, joihin liittyy eläinrääkkäystä tai jotain vastaavaa. En halua yleensä lukea mitään uutisia eläinrääkkäyksistä tai vastaavista, koska mulle tulee vain kauhean paha mieli ja alkaa vain itkettää, että miten joku ihminen voi olla niin paha ja julma.
Mutta lopuksi lisään vain mietelmän, mikä osuu naulan kantaan: "Sivilisaation taso korreloi suoraan tapaan, millä sivilisaatio kohtelee eläimiään." Eli siellä missä eläimiä kohdellaan julmimmin ja huonoimmin ei se sivistyksen taso muutoinkaan yllä kovin korkealle. Välillä sitä aina ihmettelee, että kuinka paljon maapallolle mahtuu maita ja paikkoja, jossa millään ei ole mitään valiä? Huh. No, niitä asioita ei kuitenkaan muuteta yhdessä yössä eikä varmaan vuosisadassakaan, mutta aina kun luen juttua jostain hyväntahtoisesta ihmisestä, joka on esim. perustanut koiratarhan ja hevostarhan huonosti kohdelluille eläimille esimerkiksi Romaniassa, niin ajattelen että toivoa on...sittenkin. Hoidetaan me eläimiämme rakkaudella ja nautitaan alkaneesta keväästä! Ja kiitos Maija hyvästä postauksesta!
Kyllä lohduttaa paljon huomata, kuinka paljon on ihmisiä kuitenkin, joille koiran hyvinvointi ihan oikeesti on tärkeä ja itsestään selvä juttu. Se antaa uskoa siihen, että hyvä kiertää ja sillä tavoin saadaan pikkuhiljaa asenteita muuttumaan.
PoistaNiitä voi myös muuttaa omalla puuttumisella asiaan, kun epäkohdan näkee. Tähän minulle antaa uskoa se, mitä tyttärelleni tapahtui kerran. Hän oli töihin menossa ja sattui sitten vastaan tulemaan mies koiransa kanssa. Mies karjui ja tempoi koiraansa, joka ilmeisesti ei käyttäytynyt sitten niin kuin hän olisi halunnut (ja mikä koira olisikaan enää tuossa vaiheessa). Tyttäreni aikoi ensin mennä ohi sanomatta mitään, mutta sitten ei sielu antanut periksi ja niin hän kääntyi ympäri puhuttelemaan miestä. Pyysi anteeksi sekaantumistaan ja selitti oman kantansa miehelle. Kuinka koira ei tuossa vaiheessa enää ymmärrä muuta kuin kivun nykimisestä ja pelon isännän huutamisesta. Tyttäreni kysyi halusiko mies todella koiransa ajattelevan häntä pelolla. Tyttäreni on mielenterveysalalla töissä, joten häneltähän tuo puhuttelu kävi . Lopuksi hän sanoi miehelle hei ja toivotti parempaa päivää ja jatkoi matkaansa töihin. Kun hän kääntyi katsomaan vielä kerran taakseen josko hänen sanoillaan oli mitään vaikutusta, hän näki kuinka mies oli polvillaan koiran edessä ja kietonut kätensä koiran kaulaan ja halasi koiraansa. Minua itkettää tämä tapahtuma vieläkin ja tyttäreni itki myös soittaessaan minulle heti sen jälkeen.
Sillä on merkitystä mitä teemme ja sanomme. Sillä on vaikutusta, ainakin joskus. Haluan uskoa siihen, että tämän koiran elämä parani, koska miehelle varmasti aukesi ihan uusi tapa ajatella ja toimia. Siihen riitti se, että joku avasi hänen silmänsä..
Jos ihmiset alkavat boikotoida näitä Millanin ohjelmia ja kirjoja, silläkin on merkitystä. Eikä ainakaan olla sitten lisäämässä tuollaisen miehen varallisuutta. Ja tulee sitten julkisestikin paheksutuksi myös nuo metodit. Hävetä saa kyllä myös ne kanavat, jotka editoituina jaksoja näyttävät. Siitä pitäisi informoida tai sitten poistaa ohjelma kokonaan. Ja enemmän olen tuon jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla.
Hienosti kommentoi Niina Karlsson tuossa edellä.
VastaaPoistaNiin, lisäisin sen verran vielä, että kun esim. näistä koirankoulutusohjelmista on leikattu osia pois, niin mielestäni se pitäisi mainita siinä ohjelmassa, että Suomen lain mukaan siitä on poistettu kiellettyjä koulutusmenetelmiä. Niinhän ei kaiketi asia ollut.