lauantai 23. huhtikuuta 2016

Kevättä

Keikkuenhan se tulee. Yhtenä päivänä räntää ja vettä, seuraavana aurinkoa ja lämpöä.
Tässä välissä tämmöinen pikapostaus , kun mukamas on kiire eikä mitään ehdi. No, enempi syynsä on omassa terveydentilassa ollut ja on edelleen. Mutta eiköhän se tästä, lääkärille maanantaina.
Yksi auttava asia jaksamiseen olisi saada lopultakin työhuoneeseen se jäähdytin, josta olen puhunut jo useamman vuoden. Se on myös useampana vuonna luvattu, mutta eipä ole tullut. Josko se tulisi sinä päivänä, kun eläkkeelle lähden :).

Puutarhasta on tulossa pressuparatiisi. Uusin hankintani on maastokuvioinen pressu väliaitaan. Sen tarkoitus on katkaista näköyhteys naapurin koiraan, jotta kummallakin puolella saisi olla rauhassa pihalla. Sen jatkeeksi on tarkoitus rakentaa lauta-aidan pätkä estämään tuija-aidasta niin läpitulo kuin menokin. Aika sitten näyttää, että pitääkö tässä rakentaa siihen peräti tiilimuuri. Viereisellä pihalla ulkoilutetaan koiraa laittamalla se pihalle ja ovi kiinni. Nyt sinne ei ole edes tultu katsomaan, kun koira metelöi. En tiedä enää mitä muuta voisin tehdä. säälittää koiran puolesta. Pelkoagressiotahan tuo lienee.



Pihalla vieraili myös kukkapoika ja kukkaistyttö katselemassa kukintoja.



Toivon totisesti ettei lunta sada näitten päälle. Lupaavassa kasvussa ovat. Täytyy miettiä  mitä muuta siihen hankkii ja miten puutarhaa muotoilee, sillä omppupuun alla ei oikein tahdo nyt kasvaa mikään. Perennoja olisi kiva hankkia, mutta ensin pitäisi kaivaa tietoa ja suunnitella . Pitäisi saada kukkivaa pitkin kesää ja vihreää ja ja ja...... huoh ! No ei sitä Roomaakaan päivässä tehty, lohdutan itseäni. Tuo tännimmäinen tyhjä laatikko todennäköisesti häipyy ja siihen ehkä varrellinen tuija, ehkäpä sellainen varrellinen jossa on kolme palloksi muotoiltua osaa. Tai sellainen ihan puu , jonka oksat kääntyvät alaspäin ja on täynnä kukkaa. Olen avoin ehdotuksille kaikki viherpeukut huom.!!


Essi on vatsavaivojen takia nyt sitten ns. eliminaatiodieetillä. Vatsan löysäily ei vain loppunut maitohappobakteereista huolimatta. Elli epäily, että josko oisi herkistynyt kalkkunalle. Ajattelin että prkl..... ja totesin , että rauhoitetaan sitten tilanne ja katsotaan miten käy. Tämä on nyt pitkä tie, vaan mitä ei rakkaansa eteen tekisi. Essi syö nyt toukokuun loppuun asti vain perunaa ja lohta. Kolme viikkoa on nyt menty, suunta on parempaan kyllä. Toukokuun lopussa lisätään sitten aina yksitellen uusi laji. Jos sopii, niin sitten jatketaan samalla systeemillä kunnes sopiva ruokavalio löytyy Essille loppuelämäksi. Essi täytti 9 ja haluan niitä vuosia vielä paljon lisää.

Tällaista tällä kertaa. 
Palataan ja rakkautta, riemua ja energiaa kaikille. 
Puss och kram <3