keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Arjen sirpaleita !


Ensmäne kappala;

Kolmikko on ollut kasassa viittä vaille juhannuksesta asti. Hyvin on mennyt. Kaikki on solahtanut tutuille raiteilleen eli samat sähinät kuin ennenkin. Ikkunapartio on palannut paikalleen ja sillä onkin ollut hommia viime päivinä. Omppupuussa on ololut pari pörröistä puurottaa eli oravaa pöllyyttämässä raakileita. saapa nähdä tuleeko yhtään omppua täysaikaiseksi, kun nämä riiviöt napsivat niitä massuihinsa ja repivät samalla myös lehtiä irti puusta. Lehdet leijailevat terassille, eikä partio meinaa pöksyissään pysyä. Pitäisi päästä moiset rotat metsästämään tai ainakin karkottamaan pihasta sillä heidän reviirilleen ei ole luvatta tulemista. Tuijotus on herkeämätön ja mitä pitempi aika menee, sitä enemmän sohvan karmilla täristään kunnes pinna pettää ja on pakko purkaa jännitys hirveäksi ulinaksi.
 

Ja minun yleensä rauhallinen rinsessani on mukana tässä sirkuksessa ihan koko sielullaan. Sälekaihtimet on pakko vääntää kiinni siinä vaiheessa , kun ulvominen alkaa. Siitä seuraa sitten taas se sohvalle hyppely ylös ja alas, millään ei uskota ettei mitään ikkunasta enää näe.

Toine kappala:

Tiuku ja Onni ovat paljon enemmän läheisriippuvaisia kuin Essi. En yhtään ihmettele tytärtäni, joka on välillä tosi väsynyt sellaiseen. Tämä kaksikko kulkee perässäni kuin varjo joka askeleella, mihinkään en pääse ilman heitä. En edes vessaan ellen ole tarpeeksi nopea tai onnistu harhauttamaan heitä.
 
                       Tuu mummi esille siältä alta, me löyrettii sut !!

Saattaa kyllä johtua siitä, että mami on nyt näkymättömissä, joten on vahdittava ettei sitten mummikaan katoa. Ja öisin tungetaan ihan kylkeen nukkumaan. Verisesti loukkaantuneita nassuja näkee, jos määrää heidät lattialle patjoilleen nukkumaan. Mitä me muka ollaan sulle tehty ??

Kolmas kappala:

Kukkapenkkini ovat jatkuvassa vaarassa. Nyt on koiria naapureissa kummankin aidan takana ja sehän on ihan hirveä asia. Ei tahdo ehtiä aidalota toiselle vahtimaan. Toisella puolen on tyttö, joka on nuori vielä ja arkuuttaan tuppaa haukkumaan. Tosin ei onneksi enää niin paljon kuin alussa. Hänen kanssaan sujuu paremmin nyt, mutta toisen aidan takana on vain poikia. Sehän ei Onnille sovi sitten ollenkaan. Haaremi uhattuna, hälyyyytyyyyys !!!

”Mene sää vitsipilanen (Jekku) vaa sisäl takasi ja viä noi dinosauruksekki sinne (pari Vinttikoiraa, Borzoita)”. Ja siinä samalla haukutaan tietysti myös omistajat. Sanomista Onnilla riittää siihen asti, että hänet viedään pakolla sisälle, kun muuten ei tule. Olen saanut rakentaa kaikenmoisia esteitä ettei tallaantuisi kaikki päivänliljani ja pionit, kun tämä roomeo ryntäilee pitkin aitaa vouhkaamassa. Tyttöjen ilme on näkemisen arvoinen. Selkeästi voi lukea, että tosi tyhmä tää jätkä, helppo vedättää.

 

                                                     Voi noit äitin kukei !!

Kohta Tiukun ja Onnin emäntä kotiutuu vähäksi aikaa meille ja elämä normalisoituu taas. Loma alkaa ja sen myötä tulee koiruillekin lomaa.

Mutta siitä sitten taas enemmän toisella kertaa. Surullisia reunoja päiviin on tuonut ystävän koiran poismeno. Mietityttää omien rakkaiden oleminen ja elon pituus ja toisen murhe ja suru koskettaa. Vetää mielen haikeaksi.

Rakastakaa siis rekkujanne ja oikein paljon rapsutuksia, haleja ja kaikkea hyvää heille. Ja myös teille. Palaillaan.

Kram och puss.

4 kommenttia:

  1. Tota noin niin, me kyl ymmärretään ja sympataan Onnia, meinaan meilläkin on samat harrasteet eli tyttöjen vokottelu ja kukkien tallominen. Ou jee!

    Muiskuja Essille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meiä äitist lähte varmanaste yhtä hiano ja korkia nuatti ku teiänki äitist, ku kukei tallotaa ;) .
      Mää ole huamannu juu, et kovast olette karkin peräs menos, onnin miälest me olla Kerpsukan kans joku haaremmi tai semmone joku. Ei olla, mää sano !! Se o Onni ku o lake....lökö......no semmone palveluspoika. Potikaarti, semmone se o. Ravaa ympärisse puutarhapläntti ja suu käy koko aja.
      Halei sinne. Mää ole kyl vähä mustatassune, ku te siit Karkist olette nim pal innoissanne.
      terveissi vaa Essi

      Poista
  2. Miten on, voiko tuon perääsä kulkevan kaksikon päästtä lenkillä vapaaksi, kulkevatko sielläkin uskollisesti perässä? Olisi huisin kätevää, jos se onnistuisi myös ulkona!
    On teillä vilinää ja vilskettä ja meteliäkin, nyt kun on jokapuolella koiria. Oikeastaan aika harmi. Olisi mukavampaa, jos seinänaapureilla ei olisi ollenkaan koiria, vaan että talon koirat asuisivat kaikki vähän erillään ja tapaisivat toisiaan vain lenkillä. Vaan minkäs teet. Stressiä kaikilla.

    Tuo ystävän koiran kuolema koskettaa kyllä aina. Jokainen meistä tietää, että se on omallakin kohdalla joskus taas se luopumisen hetki. Ehkä sitä on hyvä näin silloin tällöin pohtiakin. Ja antaa tukea sille ystävälle, joka on koiransa menettänyt. Sitä tukea voi antaa vain toinen koiranomistaja, tavallinen, koiraton kanssaeläjä ei osaa eläytyä tapahtuneeseen.

    Ja et kukei tallotaa pihal noi vaa ei kyl ol oikee kiva juttu. Mut se siin on hyvä, et äitil riittää töit, se ku tykkää puutarhatöist. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin hauska juttu, että nää varjot jos päästää lenkillä irti, ne katoavat saman tien. Samalla ne kehittävät myös jonkinasteen kuulovaurion, sillä huutoihin eivät vastaa. Huoh. Vaan sisälle kun palataan,alkaa oitis nojailu, pussaoli ja varjo-moodi.
      Onneksi sitä asutaan koirien keskellä, toisaalta. Sillä naapurit ovat niin koiraihmisiä kummankin puolen aitaa, että ymmärrystä saa osakseen yllin kyllin. Ja meiltäkin sitä jaetaan heille. Ymmärtäväistä yhteiseloa siis.
      Se on tosi harmillista, että ystäväni asuu kaukana, joten lohtuhalia ei pääse antamaan. voi vain yrittää sanoilla tukea. Totta puhut siinä taas kerran, että koiran poismenoa ei todella ymmärrä muut kuin toiset koiraihmiset. Muille sitä on turha selittää. Kaikkein kurjinta on ne kommentit, että nythän sitten olet vapaa taas menemään. Niin varmaan, mutten siitä vapaudesta piittaa enkä ainakaan tällä hinnalla. Koirassani menetän jäsenen perheestäni, siitä ei voi iloita millään tasolla.
      Terkkuja sinne täältä Essilästä puutarhahommien keskeltä ;).

      Poista