Puutarhaunelmaa

Tai ainakin sinne päin. Ihan valmista ei vielä ole, sillä taka-aita odottelee vielä reeraamista. Ehkä johtuu myös siitä, ettei ihan kirkkaana vielä ajatus ole, mitä sinne laitetaan.
Mutta tässä vähän kuvakavalkaadia eri vaiheista ja siitä lopputuloksesta.

Tästä tilanteesta lähdettiin. Kirsikkapuu kuoli kukinnan jälkeen.

Sitten syntyi terassi

Se kaipasi jotain vihreää reunoille ja niinpä sen täydensivät katajat. Ja tuloshan oli pakko tarkastaa.

Hortensiatkin saivat katteen ympärilleen.

Samoin ruukut. Harmaasta ruukusta kuoli kääpiöalppiruusu. Sen tilalle kiipesi kartiokuusi.

Uusi kaffepaikka tarvitsi istuimet.

Ja myös pöydän. Liuskekivet saivat kaverikseen pöytiin sopivan kiventyksen.

Ja siinä se sitten onkin. Kafe Messinen ! Ei puutu kuin asiakkaat ja se kaffe.

Tällaista tuli puuhattua viikonloppuna. Kunhan aita vielä korjataan ja uusia istutuksia sinne, niin puutarha on valmis. Ainakin hetkeksi. Tai pitemmäksikin aikaa. Sillä puutarha ei kai koskaan tule valmiiksi, se kuuluu asiaan. Päässäni pyöriikin jo perennapenkki ja sen kukkaset. Mitä saanee smurffi, jota joku hävyttömästi kutsuu puutarhatontuksi, seurakseen omenapuun alle.

Palaillaan ja lämpimiä päiviä teille ja karvanaperoille. Lämmintä mukavalla tuulenvireellä vaan ei hellettä. 

Rakkautta, haleja ja ihanaa kesää kaikille.