Mä niin tiesin tän !!!

Mää niin arvasin tämän !! Voi vetelä kurakeli sentään !!! Ja sitähän se oli perjantai-lauantai yöstä lähtien. Lauantai-sunnuntai yö mentiinkin sitten pihalle jo useamman kerran. Niimpä sitten totesin korvien raaputtamisenkin keskellä, että ellireissu edessä. Vakiopuotiin ei päästy joten oli pakiko turvautua seuraavaksi parhaimpaan (tai meille sopivampaan) päivystävään elliin. Eläinsairaalaan kun emme mene kuin pakkotilanteessa.

 

                                       

Kyse on siis taas kerran Essistä. Kevät teki tehtävänsä ja toi jostain jonkun massupöpön. Typyparka ramppasi kakilla ja näki , että massua väänsi. Onneksi ruokahalu tai juominen ei sentään tästä kärsinyt.  Ja se korvien raapiminen. Ajattelin, että kohta on raapastu myös silmään tuolla pelillä ja sitten onkin setti täynnä.

Tässä alkuvuodesta kun oli se silmäraapu Essillä, kuuli se elli Essiltä jonkun sivuäänen sydämestä. Sen jälkeen on kuunneltu jo useamman kerran sama pumppu eikä kukaan muu ole kuullut mitään poikkeavaa. Olen sitä miettinyt miksi näin ja heureka , keksin sen. Kas kun seuraavilla kerroilla irrotin aina valjaat pois. Joten se yksi elli kuuli sata varmasti jotain kahinaa, joka johtuikin valjaista. Jos teille käy samoin, kokeilkaa edes irrottaa valjaat pois, jos koirulla sellaiset sattuu olemaan päällä.

Essi sai siis elliltä antibiootti eli Tylosin kuurin. Korvat katseltiin myös eikä nytkään mitään tulehdusta ollut. Eli siitepölyt ja katupöly ovat tehneet tehtävänsä ja allergia myllää korvissa. Ensi kertaa meille annettiin avuksi suihkemuotoinen korvasumute hillitsemään kutinaa ja punoitusta. Samaa lääkettä laitetaan myös ruiskulla hippunen syvemmälle korvaan. Tämä on Cortavance ja Virbacin tuote. Arvata saattaa, ettei Essi oikein pidä mistään suhisevan äänen omaavasta lääkkeestä. Tätä lääkettä laitetaan vain kaksi kertaa viikossa. Jee !!

Toinen korvalääke on Otiborin Forte tipat, jota niitäkin vain kahtena päivänä viikossa parin viikon ajan. Tuota toista suihketta käytetään sitten estolääkityksenä. Muulle allergialle on sitten jatkossa Cetirizin ja pahemmassa kutinassa kortisoni. Ruokavaliolla yritetään pitää allergiat kurissa, mutta siitepölyille en mitään voi. En vain ole osannut ajatella, että jo näin aikaisin on siitepölyistä haittaa. Ja tuo kauhea katupöly on saanut omatkin röörini tukkoisiksi, tuntuu painostavalta hengittää. Ihana, kauhea kevät. Kesässäkin on se oma reunuksensa, niin ihanaa kuin vehreys ja lämpö onkin.

 

                                       

Murrkele, että sitä voi olla tyhmä. Kaikien koettujen vuosien jälkeen, kun on opeteltu olemaan tarkka ja varuillaan sekä tarkistamaan asiat ennen kuin Messiselle mitään lykätään suusta massuun. Lääkäriltä saatiin Canikur Pro-tahnaa vatsan suolistoflooraa tasoittamaan. Annoin juu tietenkin ja typykkä aloitti jonkun ajan päästä semmoisen kiuonon hankaamisen, ettei siitä tullut loppua yölläkään. En keksinyt muuta siihen hätään kuin lykätä 5mg kortisonia nassuun ja sitten yritin nunnuttaa uneen. Ei oikein auttanut. Pesin kuonon pyyheliinalla, alkoi korvien raaputus. Kun nostin korvalehden ylös , oli se tietenkin punainen. Annoin toisen tabletin ja sitten juolahti mieleeni, että mitäs siinä  Canikurissa onkaan. Se kun oli viimeisin lääke minkä annoin. No hiivaa siinä on perskules. Onko Messinen hiivalle allerginen ? NO ON TOTTAVIE !!

 

                           

Ei siis koskaan enää muuta kuin jotain savipohjaista suoliston tasaajaa ja ilman mitään hiivoja kiitos. Voi elämän kevät sentään. Jos ei olisi ollut yö , enkä halunnut naapureita häiritä, olisin juossut päin seinää. Olisin voinut tehdä sen siitäkin hyvästä, että kaiken tämän touhun keskellä mies nukkui kuin tukki. Kyllä teki mieli käydä rääkäisemässä korkea C korvan juureen hänelle. Vaan oisko tuo herännyt siihenkään. Huoh !!

Sitä paitsi, mies riisui sadetakkia lenkiltä tullessa Essin päältä ja huitaisi sitten samalla neitiä silmään soljen kanssa. Ja Essi siristämään silmäänsä. Siinä hetkessä ajattelin, että voi prkkkll.....nyt en kestä enää. Onneksi kotona oli vielä siihen sopivia tippoja, mutta luojalle kiitos, se oli vain säikähdys, Ilmeisesti Essi ehti sulkea silmänsä just sopivalla hetkellä. Ei siis käynyt kuinkaan, mutta sainpahan harjoitella sydänpysähdystä ja sitä korkeaa parioktaavista C:tä.

 

Kolmikon yhteinen olo sujuu kivasti. Ovat niin tottuneita toisiinsa, että osaavat sopivasti antaa tilaa toisilleen. Siis Essi ja Tiuku, Onnihan nyt on se pohjimmainen eikä kiipeä tyttöjen arvovallan yli. Jos yrittäisi, niin putoaisi kyllä maan tasalle. Siitä etenkin Tiuku pitäisi huolen. Onni on niin läheisriippuvainen otus, että minulla ei juuri ole ollut edes vierailulla ketään samanlaista. Onni rakastaa ihmisiä ja tyttöjä, missään ei voi olla ilman heitä. Essi ei seuraa minua lainkaan kuten Onni. Jos WC.n ovea ei sulje kunnolla, ei siellä juuri rauhaa ole. Yritä nyt sitten suorittaa asiasi, kun Onnin pyörät ruskeat silmät tapittavat tyyliin; ”Meneek sulla viälä kauan tai saisko tulla syliin oottaan”. No et saa. Öisin kylkeen liimautuu monta kiloa onnea, kuumaa ja kuorsaavaa. Voi Onni, ei oo maailma sama ilman sinua.

Kesää ootellessa olen harjoitellut uimahyppyjä ja tässä kuvasatoa.

Koitetaan nyt tässä rämpiä sinne asti ja hei universumi pliiiis, voisko nää sairastelut jo loppua. Ihan pieni pyyntö vaan.

©