Hammaskeiju ja muuta mälsää !

Rohkaiseva otsikko, eikö totta. Joka jaksaa lukea, on tosi sitkeä sissi. Ja sellainen fiilis vähän on ollut koko kevään, että pitäisi osata olla sitkeä sissi. Kuppi vaan alkaa olla nyt aikas täynnänsä.
Essi kävi hammaskiven poistossa ja samalla poistettiin huulipielestä ja päälaelta pienet patit. Pelotti ihan tarpeeksi jotenkin , vaikka ei kuitenkaan ole kunnoltansa huono eikä ikääkään niin julmetun paljoa vielä. Hammaskiveä oli paljon ja ientulehdusta myös. Hyvin kuitenkin selvittiin eikä yhtään hammasta jouduttu poistamaan, olivat muuten ihan hyvässä kunnossa.
Pattien suhteen olinkin sitten hermostuneempi. Kun ei ennen poistoa ihan selvää ollut mitä ne olivat. vaikka elli oli heti alusta alkaen sitä mieltä, että syyliltä näyttävät hänestä. Mutta olen äippä niin olen äippä. Ehkä tätä fiilistä on kumuloittanut työkaverin koiran iso leikkaus ja tuo Onnin sairaus. Työkaverin koira leikattiin suolitukoksen vuoksi ja viime hetkellä.  Ja näin sitä mentiin taas sivuraiteille, höh.

"Tollanen toi äiti aina on, ihan höpsö"

Noh, syyliä ne olivat ja siis vaarattomia. Toinen oli hankalasti suupielessä, että sen hoitaminen on nyt tarkkaa puuhaa ettei tulehdu. Mutta kaikkeni pistän peliin. Ja Essillä on myös nyt sitten samaan syssyyn joku mahapöpö. siihenkin saatiin nyt lääke. essi, joka ei yleensä mitään ulkoa pistä suuhunsa, napasaisi lenkillä en tiedä mitä ja nyt sitten kannellaan oletettavasti sen seurauksia. Ei suostunut sylkemään suustaan ulos niin en tiedä mitä oli.

Onnin tammikuinen haimatulehdus ei ota laantuakseen oikein. Onnin lipaasiarvo on pienen laskun jälleen noussut. Mutta Onni ei olisi Onni jos kaikki menisis niinkuin Strömsössä. kaikkkien oppikirjojen mukaan Onnin pitäisi olla tosi huonossa kunnossa, mutta jätkä on energinen ja ruoka maistuu. Ainoa "oire" , joka on hänellä, on laihtuminen. Osin se on myös tiukan rasvattoman ruokavalion tuomaa, sillä myös Essi on hoikistunut. Onni passitettiin uuteen tarkempaan ultraan oikein huippuosaajan luo. Ja las kummaa, mitään muutoksia eikä vikaa sisuskaluista löytynyt. Kaikki ok. Veriarvot tuota haima-arvoa lukuunottamatta ovat kaikki normaaleja. Ellit ovat ymmällään tästä. Eivät ole moista nähneet ennen. Onni siis jatkaa dietillä ja seuraava koe otetaan kesällä. Tottakai meitä jonkin verran tilanne helpotti, pikkuisen avarammin voi hengittää. Mutta silti on fiilis, että joku miekka roikkuu pään päällä.

Puutarha odottaa kohennusta, mutta ei oikein jaksa nyt. Jotain pientä yritän siellä puuhailla, huomasin taas olevani myöhässä kumminkin. Eikä vieläkään ole mitään suunnitelmaa perennapenkkiin huoh !! Pitäisi jaksaa kaivella kirjoista sopivat perennat aurinkoiselle pihalle, käydä haalimassa ne kaupasta ja istutella . ja hyödyntää kumminkin myös ne vanhat mukavat, jotka siellä on. Toisaalta tässä tilanteessa se voisi ollakin juuri hyvää terapiaa. Terapiaa, joka selkeästi periytyy isältäni. isä purki stressinsä puutarhaan ja veneilyyn sekä puutöihin. ja kaikkia noita asioita minäkin rakastan.  Näin vanhemmiten olen huomannut olevani todella luonteeltani enemmän isäni kaltainen kuin äidin. Taidollisesti olen perinyt yhtä paljon kummaltakin vanhemmaltani asioita. Ja on minussa tietenkin ollut sitten se alusta, jossa nuo kaikki ominaisuudet on sekoiteltu minuksi. Ihan omiksi ja omalla tavalla toteutuviksi.

Että vikonloppuja kaikille ja tallustellaan etiäpäin.

Rapsutuksia ja rakkautta .

Puss och kram. Palaillaan.